Koulukeskustelu käy opetusministerin ehdotusten pohjalta vilkkaana ja se on hyvä asia.
Nyt on pohdittu numeroarvostelun tasapuolisuutta. Mielestäni arvostelu on tasapuolista, jos opettajat jäisivät koulun päättäjäisten ja todistusten jaon jälkeen tunniksi kertomaan, mistä arvostelu muodostuu.
Monessa perheessä pohditaan, miksi todistuksen seiska ei ollutkaan kahdeksan, kuten odotettiin. On oikeutettua kuulla arvostelun perustelut heti tuoreeltaan.
Lapsi ei ole yhtä kuin todistuksensa, on jo vanhaa viisautta.
Kun koulua kehitetään, oppilaat voisivat ammattisiistijöiden ohjaamina oppia siivoamaan jälkensä koulupäivän päätteeksi.
Paljon muuhunkin rakentavaan toimintaan voi koulupäivän aikana oppia. Puutarha koulun pihalla, vuodenajan mahdollistavat luontoretket ja oppimistuokiot luonnossa jne. On paljon mahdollisuuksia kasvattaa planetaarista hyvinvointia eli luontosuhdetta.
Koulusysteemiämme on aika ajoin hyvä ravistella. Perunannostoloma on muuttunut syyslomaksi ja koko 1800-luvulta olevaa loma-ajattelua voisi varmaan eurooppalaistaa ja muuttaa niin oppilaiden kuin opettajienkin jaksamista tukevaksi.
Tutkiessani 1990-luvulla kouluviihtyvyyttä, esiin nousivat oppilaiden tuoreet ja terveet ajatukset viihtyisyyden lisäämiseksi. Kukkia, sohvia, tauluja, ohjattua välituntitoimintaa ja muuta yleiseen viihtyvyyteen liittyvää oli lasten mielipide.
Kun hain lupaa tutkimukselleni, niin huhu kertoo, että lautakunnassa oli ihmetelty, että pitääkö sitäkin tutkia!?
Isot kouluyksiköt ovat Suomessa ihanne. Mikään tutkimus ei tue käsitystä mammuttikoulun toimivuudesta, päinvastoin, kiusaaminen eli kouluväkivalta ja muut häiriöilmiöt lisääntyvät koulun koon kasvaessa.
Koulu tulisi myös mieltää osana yhteisöään, ja mitä alueelle merkitsee elävä koulu.
Martinniemi on loistoesimerkki toimivasta koulun ja yhteisön yhteenkuuluvuudesta. Siellä on muun muassa penkki, jolle istuessasi sinulla ei ole kaveria välitunnin ajaksi. Muiden oppilaiden pitää huolehtia, että penkki pysyy tyhjänä.
Luovia ideoita koulun viihtyvyyden lisäämiseksi on paljon, mutta mammuttikoulussa ne hukkuvat järjestyksen ylläpitoon ja valvontaan. Luovuus katoaa ja sen mukana hyvä olo.
Jussi Tukiainen
koulupsykologi, Oulu