Kalevassa julkaistiin 1.4. analyysi hallituksen suunnitelmasta mahdollistaa tutkintokoulutus maksua vastaan avoimen korkeakoulun kautta.
Näen maksuttoman koulutuksen ja mahdollisuuksien tasa-arvon selkeinä arvokysymyksinä. Siksi maksullisen sivuväylän rakentaminen on huolestuttavaa. Se on hivuttamista kohti järjestelmää, jossa tutkinnon voi ostaa. Se murentaa vähitellen periaatetta, joka on ollut suomalaisen koulutuksen perusta.
Tätä ratkaisua tarjotaan, sillä pienentyvät ikäluokat eivät täytä koulutuspaikkoja ja hallitus hakee tähän nopeaa paikkausta. Ongelma on kuitenkin pitkälti itse aiheutettu. Opintotuella voi opiskella vain yhden tutkinnon, aikuiskoulutustuki on poistettu ja aikuiset eivät enää hakeudu koulutukseen kuten ennen. Järjestelmä ei tue elinikäistä oppimista, vaikka juuri sitä työelämän muutos edellyttäisi.
Koko keskustelu pyörii väärän asian ympärillä. Suomen koulutusjärjestelmän suurin ongelma ei ole se, kuka maksaa opintopisteet, vaan se, että järjestelmä ei pysy mukana työelämän muutoksessa.
Työn sisällöt muuttuvat nopeasti, mutta koulutus elää vuosien sykleissä. Tutkintorakenteet ovat jäykkiä, uudistukset hitaita ja koulutussisällöt päivittyvät liian hitaasti vastaamaan uusia osaamistarpeita. Kaikille ei myöskään tarvita uutta tutkintoa. Usein riittäisi täydennyskoulutus tai lyhyempi osaamiskokonaisuus, jos niihin ohjattaisiin ja niitä tuettaisiin. Silti järjestelmä ei tarjoa tähän riittäviä väyliä, vaikka työelämässä tarve on ilmeinen.
Tämä korostuu nyt, kun tekoäly muuttaa työelämää perusteellisesti. Kyse on rakennemuutoksesta, joka on ollut nähtävissä pitkään, mutta johon ei ole tartuttu ajoissa. Tekoäly muuttaa osaamistarpeita kuukausissa, ei vuosissa. Järjestelmämme toimii edelleen vanhan maailman rytmissä. Emme myöskään ole kyenneet tunnistamaan uusia aloja ja tehtäviä, joita tekoälyn murros tuo mukanaan, vaikka niiden syntyminen on jo nähtävissä.
Se näkyy kohtaanto-ongelmana. Joillakin aloilla koulutetaan selvästi yli tarpeen, toisilla osaajista on pulaa. Valmistuneet eivät työllisty koulutustaan vastaaviin tehtäviin ja toisinaan osaaminen vanhenee jo ennen kuin tutkinto on valmis. Järjestelmä ei ohjaa opiskelijoita aloille, joilla on töitä, eikä tue riittävästi sitä, että omat osaajamme pääsisivät työelämään heti valmistuttuaan.
Tulevaisuuden työelämässä yhä useamman toimeentulo rakentuu useista lähteistä. Palkkatyön rinnalla on yrittäjyyttä, asiantuntijalaskutusta ja alustatalouden mahdollisuuksia. Silti koulutusjärjestelmä valmistaa ihmisiä edelleen yhden työnantajan logiikalla. Yrittäjyysosaaminen on sivuosassa, vaikka sen pitäisi olla perustaito.
Tarvitsemme nopeampia ja joustavampia opintokokonaisuuksia, tiiviimpää yhteistyötä yritysten kanssa ja rahoitusmallin, joka palkitsee osaamisen ajantasaisuudesta ja työllistymisestä. Tarvitsemme koulutusta, joka elää samassa ajassa kuin työelämä ja auttaa ihmisiä ohjautumaan aloille, joilla on kysyntää.
Maksullinen avoin väylä ei ratkaise näitä ongelmia. Se lisää yhden uuden kerroksen järjestelmään, joka kaipaa kokonaisuudistusta. Suomen tulevaisuus ei ratkea sillä, kuka maksaa opintopisteet, vaan sillä, pystymmekö uudistamaan koulutusjärjestelmän vastaamaan työn muutokseen ja varmistamaan, että valmistuneet pääsevät töihin.
Johanna Karjula
kaupunginvaltuutettu (kesk.), kaupunginhallituksen 1. vpj., Oulu