Korkeakoulujen lukukausimaksut ovat vilisseet keskusteluissa ja halua suomalaisen maksuttoman koulutuksen alasajoon löytyy ainakin Elinkeinoelämän keskusliitosta ja sen juoksupojilta. On ehdotettu "pientä" tuhannen euron lukukausimaksua. Lukukausimaksuilla (kuten kaikille muillakin maksuilla) on vahva taipumus nousta. Siihen tulisi varmasti täsmälliset indeksikorotukset, vaikka niitä ei opintorahaan olekaan luvassa.
Esimerkiksi Iso-Britanniassa ollaan nostamassa lukukausimaksuja kolminkertaisiksi, 9?000:teen puntaan. "Pieni" on myös suhteellinen käsite. Luulisin, että 500 euron kuukausituloja nauttivan opiskelijan mielestä tuhat euroa ei ole pikkusumma.
Lukukausimaksukaavailujen taustalla lienee halu ja pyrkimys tarkoituksellisesti palauttaa Suomi luokkayhteiskunnaksi. Lukukausimaksut ovat täydellinen ratkaisu, jos halutaan pitää köyhien jälkeläiset poissa rikkaiden kakaroiden jaloista. Meillä kaikilla kun ei pappa betala.
Toisena motiivina saattanee olla halua turvata opiskelijoiden takaama halpa ja järjestäytymätön työvoima työmarkkinoille. Kolmantena tekijänä lienee puhdas tyhmyys ja yhteiskunnallisen ajattelun näköalattomuus. Maksuton koulutus on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruskivi. Suomi ei pysty kilpailemaan polkupalkoilla tai suotuisilla ympäristötekijöillä. Meidän valttimme on koulutettu ja osaava väestö.
Jos lukukausimaksut otetaan käyttöön, jää paljon köyhiä lahjakkuuksia kouluttamatta. Se on koko yhteiskunnan tappio. Se merkitsee myös paluuta luokkayhteiskuntaan, jossa sosiaalisen nousun väylät on lukukausimaksuilla tukittu.
Maksuton koulutus on tulevaisuudessakin taattava. Koulutus on investointi tulevaisuuteen, eikä siitä tule tinkiä. Pystymme myös tulevaisuudessa rahoittamaan koulutuksen oikeudenmukaisella verotuksella, ja pitää myös muistaa, että koulutus itsessään tuottaa hyvinvointia kansalle ja koulutuksen hyödyt tuovat euroja valtion kukkaroon.
Hanna Sarkkinen eduskuntavaaliehdokas (vas.) opiskelija, Oulu