Lasten median käyttö ja tietotekniikan hallinta eivät voi kulkea koulussa täysin eri latua kuin muussa elämässä. Pelkkä pelaaminen tai sosiaalisen median käyttö eivät anna lapsille riittäviä valmiuksia tietoyhteiskunnassa selviytymiseen, mutta nämäkin välineet voidaan ottaa osaksi koulumaailmaa oppimista innostamaan.
Suomalaisten koulujen välillä on edelleen suuria eroja tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksien suhteen ja tämä digitaalinen kuilu pitää kuroa kiireesti kiinni. Suomalaisen koulun päivittäminen osaksi tietoyhteiskuntaa vaatii osaavat opettajat, laadukkaat sähköiset oppisisällöt sekä toimivat tietoliikenneyhteydet.
Viime vuoden lopussa julkaistussa kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelmassa listataan yhteensä nelisenkymmentä toimenpidettä koulumaailman päivittämiseksi 2010-luvulle. Tavoitteena on tehdä parhaasta suomalaisesta koulusta vielä parempi.
Työsarkaa riittää. Opettajat Suomessa 2010 -julkaisun mukaan vain puolella opettajista on käytössään henkilökohtainen tietokone. Ihan äkkiseltään ei tule mieleen toista ammattiryhmää, jonka työvälineet olisivat näin kehnolla tolalla.
Onkin tärkeää varmistaa, että ainakin kaikilla valmistuvilla opettajilla on ajanmukaiset ja laajat tieto- ja viestintätekniikan taidot. Opetusteknologian käyttö on syytä saattaa omaksi opintokokonaisuudeksi myös opettajien täydennyskoulutukseen.
Kuluvan vuoden budjettiin onkin varattu rahaa lukioiden laitehankintoihin ja lähiverkkojen kunnostamiseen sekä opettajankoulutuslaitosten varustamiseen. Tavoitteeksi on myös asetettu, että vuodesta 2014 alkaen tieto- ja viestintäteknologiaa alettaisiin asteittain hyödyntää myös ylioppilaskirjoituksissa.
Askelmerkit ovat nyt selvät. Työ on jo saatu liikkeelle, mutta sen loppuun saattaminen vaatii seuraavalta hallitukselta paitsi rahaa, myös poliittista tahtoa. Asiaa ei voi edes kyseenalaistaa. Kouluja ei voi jättää tietoyhteiskuntakehityksen ulkopuolelle.
Suvi Lindén viestintäministeri eduskuntavaaliehdokas (kok.) Oulu