Lukiolaisten protesteista alkanut mielenosoitusten aalto ryöstäytyi rajuiksi mellakoiksi Ranskassa viikonloppuna. Enää ei vain huudeltu iskulauseita, vaan kokoontumiset eri puolilla maata muuttuivat väkivallaksi poliisin kanssa. Mielenosoituksiin liittyi joukkoja, jotka sytyttivät rakennuksia ja ajoneuvoja tuleen, tunkeutuivat kaupungintaloihin ja rosvosivat liiketiloja.
Mielenosoituksiin osallistui eri arvioiden mukaan vähintään puoli miljoonaa ellei jopa 800 000 ihmistä. Viranomaisten mukaan yli 2 000 mellakoitsijaa otettiin kiinni viikonloppuna. Tuhatkunta poliisia on loukkaantunut.
Ranskan sisäministeri Laurent Nuñez myönsi poliisin menettäneen hallinnan joissakin kaupungeissa. Poliisin tiedonhankinta ja ennakointi osoittautui puutteelliseksi. Sisäministeri esitti eronpyyntönsä tapahtumien johdosta, mutta presidentti Emmanuel Macron ei suostunut tähän.
Mielenosoitusten vertailu Ranskan vallankumoukseen ei ole kaukaa haettu. Yhtä lailla 1700-luvun lopulla elettiin historiallista murrosta. Silloin levottomuuksissa väki protestoi kuninkaan ja säätyjen epäoikeudenmukaista valtaa. Ranskasta tuli lopulta tasavalta.
Ranskalaisilla on siis pitkät perinteet lähteä barrikadeille. Nyt polttoaineiden hinnat ja elinkustannukset kuten asumismenot ovat nousseet huippuunsa. Ranskalaisten ostovoima on ennätysmäisen alhaalla. Lukiolaiset vaativat rahaa kouluihin ja opetukseen. Ammattiliitot ja opiskelijajärjestöt ovat liittyneet koululaisten tueksi.
Viikonloppuna mukaan tuli keltaliivejä. Keltaliivien protestiliike syntyi kymmenisen vuotta sitten erillään puolueista ja ammattiliitoista. Kansanliike vastusti jo silloin polttoaineiden hintoja, elinkustannusten nousua ja poliittista eliittiä.
Mellakointi herättää kysymyksiä, mitkä syyt johtivat protestit täysin uusiin mittasuhteisiin. Kutsut viikonlopun mielenosoituksiin levisivät Tiktokissa. Tapahtumakuvausten perusteella tuhotöihin syyllistyivät vasemmistoaktivistit sekä lähiöiden nuoret miehet. Somessa liikkui todennäköisesti myös tekoälyllä vääristelyä materiaalia.
Eurooppa-tutkija Timo Miettinen arvioi Ylen haastattelussa, että protestiliike koostuu erilaisista hajanaisista ryhmistä, joita yhdistää vain tyytymättömyys ja epäluottamus hallitusta kohtaan. Vandalismi mielenosoituksissa ilmentää turhautumista ja poliittista päämäärättömyyttä.
Ranskan julkinen velka ja budjettivaje ovat paisuneet koronavuosista lähtien. Hallitus aikoo leikata julkisia kuluja yli 50 miljardilla eurolla, joista suuri osa kohdistuisi muun muassa eläkkeisiin ja sosiaalitukiin.
Poliittiset äärilaidat saavat sytykettä mielenosoituksista. Laitavasemmiston LFI:n johtaja Jean-Luc Mélenchon kertoi tukevansa lukiolaisia. Huolestuttavaa on, että mellakat voivat edistää äärioikeistolaisen presidenttiehdokkaan Marine Le Penin valtaannousua. Sillä olisi Euroopalle isoja vaikutuksia.
Ranskan mellakat saattavat levitä Euroopassa. Vastaavia on nähty Belgiassa, Italiassa, Portugalissa sekä Albaniassa. Jos Ranskan talous halvaantuu, Eurooppaa uhkaa eurokriisi. Kaiken lisäksi nykytilanteessa ongelmat heikentävät Euroopan yhtenäisyyttä vastustaa Venäjän pyrkimyksiä.