Tärkein ennalta ehkäisevän päihdetyön tavoite on minimoida lasten ja nuorten päihdekäyttö. Siksi peruskouluihin tarvitaan lisää ehkäisevää päihdetyötä.
Päihteet – alkoholi, nikotiinituotteet ja huumausaineet – eivät ole nuorille eikä kenellekään välttämättömyyshyödykkeitä. Päihdekäytön vaarat terveydelle, turvallisuudelle, taloudelle ja ihmisten väliselle kanssakäymiselle ovat tuttuja jokaisessa suomalaisessa kodissa ja koulussa.
Hyvä tavoite peruskoulujen ennalta ehkäisevälle päihdetyölle on lykätä lasten ja nuorten ensimmäinen päihdekokeilu mahdollisimman myöhäiselle iälle. Yhtä hyvä tavoite on perustaa kouluihin raittiita luokkia, joita päihde- ja raittiusjärjestöt ja muut tahot tukevat.
Yksi konkreettinen keino vähentää nuorten päihdekäyttöä, päihderiippuvuuksien syntyä ja mielenterveyden häiriöitä on lisätä peruskoulujen opetusohjelmiin yksi viikkotunti hyvin suunniteltua ja säännöllisesti toteutettua päihdevalistusta.
Päihdevalistustuntien pitäjiksi sopivia ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, jotka kertovat koululaisille faktoja päihteiden haitoista ihmismieleen ja ihmiskehoon.
Tärkeää on saada kouluihin puhujiksi myös omassa nuoruudessaan päihderiippuvuuteen sairastuneet – ja myöhemmin raitistuneet – kokemusasiantuntijat.
Parhaassa tapauksessa sote-ammattilaisten kertomat faktat päihteiden terveyshaitoista ja kokemusasiantuntijoiden omakohtaiset tarinat nuoruusiän haitallisesta päihdekäytöstä, päihderiippuvuuden synnystä ja raitistumisesta vaikuttavat kuulijan ajatuksiin ja asenteisiin positiivisesti, ja nuori saa hyvät tienviitat tulevalle päihteettömälle elämänpolulle.
Suosittelen peruskouluihin päihderiippuvuuksista raitistuneiden koulutettujen kokemusasiantuntijoiden ylläpitämiä asiakasvastaanottoja, jonne opiskelijat voivat mennä juttelemaan luottamuksellisesti matalalla kynnyksellä. Nuoria ei pidä jättää päihde- ja mielenterveysongelmien kanssa yksin. Nuorten on usein helpompi avautua tilanteestaan samoja kokeneelle kokemusasiantuntijalle kuin sote-ammattilaiselle.
Olen itse raitistunut alkoholisti. Viimeisen viinaryyppyni join vuonna 2008. Vuosikymmeniä jatkuneen tupakoinnin lopetin vuonna 2009. Tiedän, miksi ja miten minusta tuli päihderiippuvainen. Tiedän myös, mikä minua raitistumisessa ja päihteettömän elämäntavan ylläpidossa auttoi - ja mikä ei auttanut.
Vuodet 2012–2021 olin Vantaan terveysasemilla palkattuna päihdetyön kokemusasiantuntijana: Autoin terveysasemien päihdeongelmista kärsiviä asiakkaita pitämällä heille kahdenkeskistä asiakasvastaanottoa. Asiakaskäyntejä vastaanotollani kertyi pari tuhatta.
Tärkeimmät työtehtäväni olivat vertaistuki päihdeasiakkaille ja asiakkaiden motivointi päihdehoitoon. Vantaan kaupunki perusti Suomen ensimmäisen päihdetyön kokemusasiantuntijan vakanssin terveyspalvelujen päihdetyöhön vuonna 2018. Jäin eläkkeelle 2021. Nyt teen keikkatöitä KAP-kokemusasiantuntijapankissa
Hannu Ylönen
päihdetyön kokemusasiantuntija, Vantaa