Aloin katsoa tänä keväänä Frendejä, 90-luvun hittisarjaa. Se on ryvettynyt viime vuosina useissa kohuissa, jotka koskevat representaatioita ja toisaalta myös niiden puutetta. Sarjaa on moitittu homo- trans- ja läskifobiseksi, ja lisäksi sitä on pidetty liian valkoisena. Epäkohtien listaan voisi lisätä myös tunkkaisen nais- ja mieskuvan, jota on vaikea olla huomaamatta sarjaa katsoessa.

Frendit on kuitenkin ennen kaikkea hauska – ei näiden epäkohtien vuoksi, vaan niistä huolimatta. Se kulttuurinen ilmapiiri, jossa komediaa kirjoitettiin vielä parikymmentä vuotta sitten, on muuttunut hyvin toisenlaiseksi.