Koronakriisi on muuttanut ihmisten arkea globaalisti. Etäily ja korona-ajan haasteet eivät vaikuta kaikkiin ikäryhmiin samalla tavalla. Nuoret ovat joutuneet tässä kriisissä maksajan paikalle.
Talouden nouseminen koronakriisin jälkeen puhututtaa yhteiskunnallisesti, mutta miten nuoret nousevat pandemian jälkeen?
Yhteiskunnallinen päätöksenteko ja julkiset palvelut vaikuttavat nuorten hyvinvointiin enemmän kuin aikuisväestöön.
Koulujen, oppilaitosten, harrastustoimintojen ja sosiaalisten hengailupaikkojen sekä tapahtumien sulkemis- ja rajoituspäätökset ovat vaikuttaneet eniten nuoriin ja sen myötä kulttuuri- ja tapahtuma-alaan.
Nuorena on tärkeää päästä mukaan porukkaan ja vertaisryhmään kuuluminen on nuoren psyykkisen kehityksen kannalta tärkeää. Korona-ajan tilastot kertovat karua kieltä nuorten kasvaneesta yksinäisyyden kokemuksesta, opintojen viivästymisestä ja nuorisotyöttömyydestä, mikä syventää entisestään syrjäytymisriskissä olevien nuorten ahdinkoa.
Nuoruudessa solmitaan elämänmittaisia ystävyyssuhteita ja esimerkiksi koulu- ja opiskelijapiireissä tavataan usein tuleva puoliso. Nuoren identiteetti rakentuu suhteessa toisiin ihmisiin ja kypsällä identiteetillä on selkeä yhteys aikuisuuden hyvinvointiin. Identiteettikehitystä voidaan tukea edistämällä nuorten ryhmään kuulumisen tunnetta ja yhteisöllisyyttä.
Nuorten psyykkinen kehitys on siis vaarantunut koronakriisin myötä. On eri asia tehdä etätöitä perheen omakotitalossa ja kuulua jo olemassa olevaan työyhteisöön, kuin esimerkiksi osallistua etäopetukseen opiskelijayksiöstä tai aloittaa uusi koulu etäyhteyksien varassa.
Yhteenkuuluvuuden tunnetta, yhtä keskeistä psykologista perustarvetta, voidaan ylläpitää jo valmiiksi muotoutuneissa yhteisöissä, mutta uuden yhteisön ja ihmissuhteiden rakentaminen etäyhteyksien varassa jää ohueksi.
Koronakriisin hoidossa on keskitytty ehkäisemään vakavan tautimuodon leviämistä ikääntyneelle väestölle, mutta samalla on aiheutettu pitkäaikaisia psyykkistä kehitystä ja hyvinvointia vaarantavia tekijöitä nuorille.
Mielenterveyden edistämisessä ennaltaehkäisyn merkitys on valtava. Nuorten kasvua ja kehitystä tulisi tukea, jolloin voitaisiin välttyä haastavilta psyykkisiltä häiriöiltä. Mielenterveyden edistämiseen satsaaminen on iso panostus tulevaisuuteen, mikä on myös taloudellisesti kannattavaa.
Mielenterveyden haasteet tulevat näkyviin vasta pidemmällä aikavälillä eli emme vielä tiedä mitä edessä on. Varmaa on kuitenkin se, että nyt jos koskaan nuorten kehitystä ja hyvinvointia tulee tukea kaikin keinoin. Nuorten hyvinvoinnin tukemisella satsaamme kaikkien hyvään tulevaisuuteen.