Väsyneet ihmiset ovat syystuulien mukana vallanneet taas kaupungin kadut. Me vaellamme kuin zombie-walkissa suorittamaan päivän tehtäväluetteloa. Kynnämme väsymyksen läpi sisu aurana. Palkintona päivän temppuradasta selviämiselle on tunne siitä, että olen vielä pelissä mukana. Selviytymisen eetos ja pannu kahvia pitää rattaan pyörimässä vaikka jalat painaa ja pää on turta.
Ihmettelen tätä ainaista väsyä.