1. Rahat oikeaan osoitteeseen
Oulu käyttää kulttuurille suunnattuja valtionapuja aivan muihin tarpeisiin. Miksi? Esimerkiksi teatterille, orkesterille ja taidemuseolle kuuluvia rahoja valutetaan toisiin taskuihin. Olisiko aihetta suunnata rahat sinne, minne ne on tarkoitettu? Lisäksi teatteri maksaa yli 2,2 miljoonan euron vuosivuokraa kaupungille. Miksi vuokra on isompi kuin muualla maassa?
2. Yhteistyö on pelkkää sanahelinää
Oulun seudun festivaalien yhteistyöstä on puhuttu pitkään, mutta tähän mennessä tulokset ovat olleet vaatimattomia ja tapahtumat paikoin päällekkäin. Kaikki järjestäjät sanovat periaatteessa kannattavan yhteistyötä, mutta sillä ehdolla, että mikään ei muutu ainakaan heidän festivaalissa. Kannattaako vielä yrittää yhteispeliä, jopa Oulun juhlaviikkoihin -- vai lyödäänkö kintaat naulaan ja jatketaan kukin tahoillaan, vaatimattomilla linjoilla?
3. Musiikkikeskukseen näyttelytiloja
Nyt kun Oulun musiikkikeskuksen yhteyteen vihdoin viimein suunnitellaan tiloja Oulun konservatorion pop- ja jazzmusiikin koulutukselle, kannattaisiko samalla lisätä Madetojan salin viereen myös kokous- ja näyttelytiloja sekä kunnollinen ravintola?
4. Mitä taidetunteja ja mistä
Opetusministeriössä kaavaillaan taide- ja taitoaineiden lisäämistä opetussuunnitelmiin. Asia on tärkeä aikana, jolloin kaivataan yhteisöllisyyttä. Tarkoittaako taide- ja taitoaineiden lisäys ehdokkaiden korvissa urheilua, kuvataidetta vai musiikkia? Mikä olisi sopiva painotus, ja mistä aineista tunnit otetaan pois?
5. Festivaalit junnaavat paikoillaan
Oulun seudulla on lukuisia kulttuuritapahtumia, jotka ovat vaarassa näivettyä rahan ja näköalojen puutteeseen, esimerkiksi ilmakitaran MM-kisa. Miksi päättäjät eivät ymmärrä tällaisten tapahtumien arvoa? Miten niiden kehittämistä pitäisi tukea?
6. Mikä on vapaan kentän arvo?
Vapaan kentän kulttuuriväki on raikastanut Oulun ilmettä viime vuosina. Mutta kaupungista puuttuu tarvittava tila, kulttuuritalo. Mistä sellainen löytyisi ja kuinka nopeasti? Olisiko syytä tehdä Oulu15-hankkeesta näkyvä vapaan kentän etujen ajaja?
7. Qstock tallautuu takamaille
Qstockia ei järjestetä ensi kesänä perinteisellä Kuusisaaren rockfestivaalialueella. Käykö Raatin kunnostuksen ja Kuusisaaren viheristutusten jälkeen niin, ettei soitto soi enää koskaan yhdellä Suomen parhaimmista festarinäyttämöistä?
Uuden paikan haku pelkästään ensi kesäksi on sujunut nihkeästi. Olisiko sittenkin syytä istuttaa ne harvinaisimmat kukat jonnekin muualle ja antaa kymmenien tuhansien nuorten nauttia jatkossakin festaritunnelmista oululaisittain parhaalla mahdollisella paikalla?
8. Viekö raha Pikisaaren taiteilijoilta?
Pikisaareen asettautuneet taiteilijayhteisö tuottaa monille ikimuistoisia elämyksiä, mutta moni virkamies ja grynderi näkisi keskeisellä kaupunkipaikalla mieluummin hyvätuottoisia luksusasuntoja kuin taiteilijoille kohtuuhintaan tarjottuja ateljeeasuntoja. Voittavatko kulttuuri ja kulttuurityöläiset rahan mahdin?
9. Naapurikunta jakamaan menoja
Kulttuurin kuluttaja ei katso kuntarajoja, kun hän lähtee hakemaan elämyksiä. Oululainen veronmaksaja toivoisi, että naapurikunnatkin jakaisivat näiden kalliiden kulttuurilaitosten kustannuksia. Pitäisikö esimerkiksi Oulun teatterin ja Oulu Sinfonian lipunhintoihin tuoda kotikunta-alennus?
10. Pitäisikö Valistustalo kuopata?
Vuonna 1918 perustettu Oulun Valistustalo Oy jakaa vuosittain apurahoja oululaiselle esittävälle taiteelle, viime vuonna 128 300 euroa. Tilikauden tulos viime vuonna oli osakejärjestelyjen vuoksi huikeat 3,7 miljoonaa euroa. Oulun kaupunki omistaa Valistustalon koko osakepotista noin 65 prosenttia. Valistustalo on kuitenkin joutunut yhtiömuotonsa takia verottajan hampaisiin, koska osakeyhtiötä pidetään erittäin harvoin verotuksessa yleishyödyllisenä. Pitäisikö 90-vuotias yhtiö yrittää purkaa ja perustaa sen tilalle jotain verotuksellisesti ajanmukaisempaa, vaikka kulttuurisäätiö?
Outi Ervasti, Oulu, ehdokasnumero 38
1. Kulttuurille tarkoitetut valtionavut tulisi suunnata sinne, minne ne on tarkoitettu. Teatterilla tehtiin vasta mittava remontti ja teatteri maksaa tätä rakennushanketta vuokrassaan.
2. Jos festivaalien järjestäjät eivät saa yhteistyötä aikaiseksi, ja siitä koituu tapahtumalle hankaluuksia, on syytä katsoa peiliin. Yhteistyötä tehdessä voi joutua joustamaan omista suunnitelmista, mutta saattaa löytää myös uusia näkymiä.
3. Ensin täytyy huolellisesti selvittää, tarvitaanko uusia tiloja ja mikä olisi niiden käyttöaste. Kaupungilla ei ole varoja harkitsemattomiin rakennushankkeisiin.
4. Kannatan lämpimästi taide- ja taitoaineiden lisäämistä valinnaisina oppiaineina yläluokilla sekä näiden oppiaineiden arvostuksen kohottamista. Oppilaalla pitäisi olla mahdollisuus 8. ja 9. luokalla valita nykyistä enemmän joko kuvataidetta, musiikkia, teknistä työtä, tekstiilityötä, liikuntaa tai kotitaloutta. Jotkut oppilaat löytävät vahvuutensa taide- tai taitoaineista, mutta voivat kokea muut oppiaineet lähes ylivoimaisiksi. Heidänkin pitäisi koulussa saada kokea, että heidän osaamistaan arvostetaan ja että he saavat kehittää taitojaan.
5. Olisi suotavaa, että kulttuuritapahtumat löytäisivät yhteistyökumppaneita myös yritysmaailmasta. Tosiasia on, etteivät kaupungin rahat riitä kaikkeen tarpeelliseen. Yritykset voivat löytää nostetta kulttuurisponsoroinnista. Esimerkiksi Oulu Sinfonia on kehittänyt yhteistyötä yritysten kanssa varsin onnistuneella tavalla.
6. Ns. vapaalla kentällä on oma merkittävä arvonsa. Oululla on oma kulttuuritalonsa, Valve, mutta tilat eivät riitä kaikkeen tarpeeseen.Kulttuuritaloa on kaivattu, mutta kaupunki tuskin yksin lähtee taloa rahoittamaan, kun kulttuurimäärärahoista on muutenkin pula. Hupisaarille onkin kehittynyt spontaanisti vapaan kentän toiminta-alue. Kun saaren kehittämistä suunnitellaan, tulisi vapaan kentän tarpeet myös huomioida. Tilojen rahoittamiseen kaupungin pitäisi löytää yhteistyökumppaneita yrityksistä.
7. Syy Qstockin siirtämiseen eivät varmaankaan ole viheristutuksissavaan jossain muussa. Toivottavasti sopiva festaripaikka löytyy!
8. Toivon, että Pikisaarta kehitetään sen erityisluonteen ehdoilla. Saari sopii mainiosti käsityöläisten ja taiteilijoiden työskentely- ja asuinpaikaksi, mutta muittenkin ammattikuntien edustajia mahtuu joukkoon. Luksusasuntoja en saarelle kaipaa, mutta pidän selvänä, että huoneistojen remontit vaikuttavat myös taiteilija-asuntojen vuokriin.
9. Oululaiset tukevat toki verovaroillaan kulttuuritarjontaansa, mutta olisin kuitenkin vastentahtoinen perimään ulkopaikkakuntalaisilta kalliimpia pääsylippuja esimerkiksi teatteriin tai konsertteihin. Moni naapurikuntamme on Oulua vähävaraisempi ja niistä kulttuuritarjonnan äärelle on matkaa enemmän. Ulkopaikkakuntalaisten kalliimmat liput voisivat pienentää kävijämääriä. Yhtenäisenä suurena kuntana voisimme yhdessä osallistua kulttuuritarjontamme kustannuksien jakamiseen.
10. Kannattaa toki selvittää, mikä olisi Valistustalon kohdalla verotuksellisesti ajanmukaisin ja toimivin malli.
Jorma Kivelä, Oulu, ehdokasnumero 57
1. Muodollisesti ottaen valtionapuja ei ole korvamerkitty vaan ne ovat yksi iso summa tulopuolella. Laskennalllisesti kulttuuritoimeen tulevat rahat pitää kohdentaa kulttuuriin vaikkakaan niitä ei mielestäni tarvi sentilleen kohdistaa laskennallisen jakauman mukaisesti. Onhan kaupungilla harkintavalta.
Eri asia on se, että kulttuurin kokonaisrahoitus on ehkä jäänyt jälkeen. Toisaalta jos ajattelee, että teatterin budjetti on n.7 miljoonaa ja kulttuuriavustusten muutamia satoja tuhansia, niin kannatta vähän miettiä, minne se lisäraha pitäisi panna.
Tilavuokrat pitää kaupungilla kohdistaa todellisten kulujen mukaisesti, koska muutoin seuranta menee sekaisin. Valiettavasti tuo 2.2 miljoonan toimitilavuokra ei näy mistään kulttuuritoimen julkisesta budjetoinnista, eikä kaupunginhallituksen seurannasta, joten en ole varma sen kohdistumisesta. Kaupungillahan on ollut tapana pitää osa sisäisestä laskutuksesta ns. aku-ankkarahana, joka muuttuu oikeaksi vasta, kun kaikki liikelaitostumiset on tehty.
Toimitilavuokrat johtavat helposti tilanteeseen, jossa päätöksentekijät eivät välttämättä tajua, mitä milloinkin päätetään: Jos investoinnit ovat tilaliikelaitoksella, niin silloin k.o. investointiraha ei heti mene kyseisen hallintokunnan piikkiin, vaan hallintokunta maksaa sen aikanaan vuokrina. Pahimmassa tapauksessa johonkin toimintaan investoidaan tilat, mutta ei sitten anneta myöhemmin toimintarahoja, jolla se talo vuokrina maksetaan.
2. Yhteistyötä pitää edistää. Tässä olisi selvä avustuksen paikka jollekin yhdistykselle, koska virkatyönä yhteistyöstä tulee vain yhteistyöinstituutti. Annettaisiin vaikka yhteistyöprojekti vuorovuosin jonkin puulaakin tehtäväksi.. Samaan yhteistyöhön pitäisi nitoa keskushallinnosta matkailu ja torin touhut yms.
3. Minusta näyttelytiloja pitäisi rakentaa akselille Tietomaa-taidemuseo-lasaretinsaari-valve-kirjasto. Musiikkikeskukseen ei mennä varta vasten näyttelyä katsomaan. Jos musiikkikeskuksen yhteyteen jotain tehtäisiin, niin sitten pitäisi tehdä iso Emma-tyyppinen tila, jossa olisi ateljeetiloja yms, mutta eikö se sopisi paremmin Lasaretille? Kohtahan lääninhallituksetkin pannaan matalaksi. Eikö sen voisi vallata?
4 Pitää lisätä sekä liikuntaa että taitoaineita kumpiakin 1h/viikko. Otetaan pois vaikka ohentamalla pakkoruotsia ja muita lukuaineita. Taitoaineet taipumusten ja halujen mukaan.
5. Kaupunki on virallistanut nuorten elokuvahommat ja siinä se Oulun näkyvyys ulospäin. Käytännössä kadun mies ei tiedä niistä Oulun ulkopuolella yhtään mitään. Onhan tämä tärkeää, mutta emme saa ajautua ajattelemaan, että homma on hoidossa.
Ilmakitaralla olisi ollut todella suuret mahdollisuudet, muta tilanne saattaa mennä ohi. Tässä pitäisi olla kaikenlaista muuta kulttuuritoimintaa mukana. Tarvimme puuhahenkilöitä ja heille apurahoja!
Kaupunkitapahtumia pitää tukea tilajärjestelyin. Kaupunkitapahtumille pitäisi kaupungin tehdä siistit siirrettävät aidat, koska kaupungin ykköspaikalla ei pitäisi olla telinevuokrauksen aitoja ja vuokrapressua. YÄK!
Muistan, kun toria rakennettiin aikoinaan mijoonilla ja suunnittelijat kehuivat, kuinka hieno siitä pinnasta tulee ja että siihen ei sitten tarvitse koskea. Nyt sen hienon polttokivipinnan päällä on koko kesän rumia kaapeleita ristiin rastiin, muuntajia siellä täällä ja kallis kivipinta on vokkipannun rasvassa. Hävettää tunnustaa olleensa silloin teknisessä lautakunnassa..
6. Kokonaisuudessaan Oulu ei tue omaehtoista tai yhdityksen kautta tapahtuvaa kulttuurityötä juuri mitenkään. Lisärahat sinne. Oulu 15 hanke pitää viedä loppuun. Lopettaa se ja jatkaa jollakin uudella. Jos jostakin hankkeesta tehdään instituutio, niin seuraavaksi sille rakennetaan toimitilat ja palkataan virkamiehet. Siihen loppuu kulttuurin syntyminen. Kulttuuriin liittyy uudestaansyntyminen ja asioiden muuttuminen. Siitä syystä vapaa kulttuuritoiminta on äärimmäisen tärkeää. Huutajat on yksi hyvä esimerkki vapaaehtoistoiminnasta.
7. Jos kuusisaaresta on tulossa Qstockille liian hieno paikka, niin tehdään saarirempasta sitten vaatimattomampi. Kyllä kaupungissa pitää pystyä QStock pitämään. Oulussa on liikaa insinöörivaltaa siten, että katuremontin aikana ajetaan pienyrittäjät perikatoon ja puistoista tehdään niin hienoja, ettei niitä saa käyttää. Eihän letkun puistoonkaan enää päästetä vappupuheita.
8. Pikisaaresta pitäisi saada pientaiteen keskus. Nykyisellään on vaarassa, että muutama isoääninen taiteilija omaa asiaa ajaessaan(sinänsä oikein) tulee samalla tehneeksi hallaa muulle taiteelle, kun kaikki ajattelevat, että siellähän se on jo hoidossa Pikisaaren reservaatissa.
Pikisaaren uudessa kaavoituksessa voitaisiin toimia myös taiteita tukien. Uusissa taloissa tulee joka tapauksessa tapahtumaan rakennusoikeuden rahastus. Joko sen tekee kaupunki, grynderi tai hyviä tarinoita keksivät pienrakentajat. Miksei perustettaisi taiteiden tukisäätiötä (vaikka valistustalon kylkeen), anneta sille niitä rakennusoikeuksia ja tämä sitten tekisi Pikisaareen pientaiteiden talon niillä välirahoilla? Ylläpito olisi sitten tilalaitoksella tms.
9. Hyvä ajatus saada naapurikunnat maksajiksi, mutta ei se tapahdu muuta kuin kuntaliitosten kautta. Oulu-alennus johtaisi taas kaikenlaisiin kiertotapoihin.
10. Valistustalo kannattaisi säätiöidä ja siinä yhteydessä miettiä, miten sillä saataisiin Oulun valjua kulttuurikuvaa kohennettua.
Eeva-Maija Kolehmainen, Oulu, ehdokasnumero 61
1. Kulttuurille kuuluvat valtionavut on suunnattava kulttuurille.
2. Yhteistyö kannattaa aina. Uskon, että kaupungin kulttuuritoimen uudet työntekijät pystyvät luomaan yhteistyön henkeä. Yhteistyön pitää kuitenkin lähteä aina festivaalijärjestäjistä ja yhteistyötä pitää olla jo toimintasuunnitelman laadinnan aikaan, jotta se onnistuu.
3. Madetoja-salia pitää kehittää konferenssikeskuksen suuntaan lisäämällä kokoontumistiloja ja kehittämällä ravintolaa.
4. Luova aika on aivoille erilaista rastitetta kuin pänttäys. Tämän vuoksi niitä tarvitaan keskellä päivää. Taide- ja taitopainotusta voidaan lisätä myös muiden aineiden yhteyteen. Esimerkiksi musiikki auttaa vieraan kielen sanaston opiskelussa, sanataide äidinkielessä ja useissa reaaliaineissa voidaan hyödyntää kuvataiteen keinoja. Ryhmätyönä taiteen keinoin toteutettu opiskelu parhaimmillaan myös syventää oppimista.
5. Näen kaupungin roolin kolmannen sektorin tukemisessa lähinnä yhteistyökoordinaattorina ja tietopankkina. Rahallista tukea on hankala kohdentaa niin, että se olisi oikeudenmukaista tai riittävää. Kaupungin tiedotuskanavia on syytä kehittää ja eri toimijoiden yhteistyötä syventää. Tähän yhteistyöhön pitää sisällyttää myös opiskelijakulttuurin edustajat!
6. Kulttuuritalo on kannatettava asia. Uutta en lähtisi rakentamaan, mutta en ol tiedä mistä löytyisi sopiva tila ja millä aikataululla.
7. Mielestäni Qstockin paikka on Kuusisaaressa.
8. Pikisaarta on kehitettävä kaupungin kulttuurikeskuksena niin, että myös taiteilijat sitoutuvat kehittämään toimintaa näkyvämpään suuntaan.
9. Kotikunta-alennus on periaatteessa kannatettava ajatus, mutta valvonta tällä hetkellä mahdotonta. Nopeuttaisiko kuntalaisalennus mahdollisesti myös kuntaliitoshalukkuutta lähikunnissa vai lisäisikö närää? Esitän lisäksi kulttuurilaitoskohtaista 20EKANA-passia, jolla jokaiseen esitykseen pääsee kyseisen passin omistavista aina 20 ensimmäisenä lippujonoon tullutta. Ilmaispaikkojen jako aloitetaan aina esim. puoli tuntia ennen esitystä. Näin myös vähävaraiset pääsevät osalliseksi nyt hinnakkaaksi koetuista näytöksistä. Kyseisenlaiseen passiin pääsin tutustumaan St. Louisissa.
10. En ole perehtynyt Valistustaloon, mutta esittelyn perusteella kannatan muutosta Valistussäätiöksi.
Markku Kuuselo, Oulu, ehdokasnumero 70
1. Valtionapuja olisi käytettävä vain siihen tarkoitukseen mihin ne on suunnattu. Esimerkiksi sinfoniaorkesterimme kaipaa lisää soittajia. Teatterin pitää maksaa vuokraa kaupungille, sehän toimii kaupungin omistamassa kiinteistössä. Vuokran on oltava sellainen, että sillä voidaan kattaa riittävästi kiinteistön hoitokuluja. Mitään ylimääräisiä kuluja ei vuokraan kuitenkaa saa piilottaa. Kaupungin tilanhallintayksikön on kriittisesti tarkasteltava toimintaansa ja kulurakennettaan. Kun kulut saadaan kuriin, niin vuokraakin voidaan laskea.
2. Kulttuuritapahtumien järjestäjiltä puuttuu usein kaupallinen ajattelukyky. Se johtuu siitä, että kulttuuritapahtumien järjestäjät pitävät kaupallisuutta jotenkin pahana. Pitää osata myydä tapahtumia, jotta niihin saa riittävästi yleisöä ja jotta saa kulut katettua. Tapahtumien järjestäminen ei onnistu idealismin pohjalta. Olisi perustettava tapahtumien markkinointiin ja järjestelyjen koordinointiin Oulun juhlaviikot Oy, jonka osakkaiksi tulisivat eri kulttuuritapahtumien järjestäjät ja tietenkin kaupunki. Uskoakseni olisi helpompaa saada esimerkiksi yritysten tukirahoitusta tällaisen isomman, ammattimaisesti toimivan organisaation kautta yhdessä toimien.
3. Kokous- ja näyttelytiloja on kaupungissa riittävästi. Kunnollinen ravintola, jossa tarjoilu pelaisi ilman tuhottoman pitkiä jonoja on tarpeen.
4. Painottaisin taitoaineiden tuntimäärän lisäämisen liikuntaan. Liikunta luo pohjan hyvälle terveydelle ja näin osaltaan ennalta ehkäisee nuorten terveysongelmia. Liikuntaharrastus on oivallinen keino lisätä yhteisöllisyyttä, erityisesti joukkuepelit.
5. Viittaan vastaukseeni kysymykseen numero 2. Kuitenkin on niin, että sellaiset festivaalit, jotka eivät jaksa uudistua, joutaa lopettaa.
6. Vapaan kentän kulttuuriväki tarvitsee tietenkin tilat toiminnalleen. Esimerkiksi Lasaretinväylän alueelta saattaisi löytyä tilaa. Vapaan kentän väen tulee kuitenkin itse osallistua kykyjensä mukaan tilan kunnostukseen ja ylläpitoon, ei pelkästään työllä vaan myös rahallisesti.
7. Ei tallaudu. Vaikka en itse rockmusiikin ylimpiin ystäviin kuulukaan, niin mielestäni Qstock on yksi tärkeimpiä Oulun kesän festivaaleja. Siellä on yleisöä! Viittaan tässäkin kysymyksen numero 2 vastaukseen, yhteistä markkinointikanavaa tarvitaan. Qstock voidaan jatkossakin järjestää Kuusisaaressa, sillä mielestäni on luovuttava epäonnistuneesta Raatin kunnostushankkeesta. Yleisurheilukenttä ja jalkapallostadion tulee rakentaa Ouluhallin läheisyyteen, koska siellä on valmiina toimivat liikenneyhteydet ja pysäköintitilat. Lisäksi muut liikuntapaikat tukevat yleisurheilun harrastamista.
Kuusisaaren - Raatin alueesta tulee kehittää kaupunkipuisto, jossa on kunnollinen, tekniikaltaan nykyaikainen esiintymislava Qstockin ja muiden toimijoiden käyttöön. Mallia sopii ottaa vaikkapa Porin Kirjurinluodosta.
8. Ei vie. Sopu sijaa antaa. Pikisaareen ei tarvitse rakentaa luksusasuntoja, koska saari on ahdas ja liikenteellisesti ongelmallinen. Sen sijaan sieltä löytyisi toinen mahdollinen tila vapaan kentän kulttuuriväelle. Myös itse Pikisaaren historiasta kertova pieni museo olisi paikallaan.
9. Kotikunta-alennusta lippujen hintoihin ei tarvita, hinnat on varsin maltilliset jo nykyisellään. Selvää on, että myös kulttuurin saralla on mahdollisuuksia seudulliseen yhteistyöhön. Kyllä nämä kulttuurilaitokset on tarkoitettu muillekin kuin oululaisille. Ja se maksaa joka käyttää.
10. Oulun kaupungin tulee selvittää asianomaisista ministeriöistä, miten olisi viisasta menetellä. Pitää löytää ratkaisu, jossa Valistustalon toiminta voi jatkua ja kehittyä ilman että joudutaan ongelmiin verottajan kanssa. Kulttuurisäätiö tuntuu järkevältä ratkaisulta. Ja ehkä säätiötä voisi käyttää myös tapahtumajärjestäjien yhteistyökanava (kysymys 2)
Jari Laru, Kiiminki, ehdokasnumero 7
1.1 Oulu käyttää kulttuurille suunnattuja valtionosuuksia muihin tarpeisiin. Miksi? Valtio on antanut kunnille enemmän harkinnanvaraa tällaisissa kysymyksissä. Valitettavasti kehitys on johtanut siihen, että rahoja ei käytetä siihen mitä varten ne on alunperin myönnetty. Kaupungin yleinen arvomaailma ja valtuustoon valitut henkilöt viime kädessä vaikutavat tähän.
1.2 Olisiko aihetta suunnata rahat sinne minne ne on tarkoitettu?
Tietysti.
1.3 Miksi vuokra on isompi kuin muualla maassa
Sitä pitää kysyä kaupungin tiloista vastaavalta organisaatiolta. Teatterin laajennusremonttihan tuli huomattavasti arvioitua kalliimmaksi - peritäänkös näitä kuluja nyt tilaaja-tuottaja mallin hengessä kulttuurintekijöiltä tekniselle toimelle? tämähän nyt on tietysti klassista "taskusta-toiseen" leikkiä.
2.1 Kannattaako seutukunnallisen yhteistyön suhteen lyödä hanskat naulaan ja jatkaa kukin tahoillaan vaatimattomilla linjoilla
Ei missään tapauksessa. Kannatan itse kulttuuritoimen seutukunnallistamista, jossa tapahtumia pystytään keskitetysti koordinoimaan, suunnittelemaan ja johtamaan. Pienten kuntien kulttuuritoimi ei uudistuksessa ainakaan kärsisi. Oulunsalon musiikkijuhlat tai Haukiputaan operettiviikot voisivat seutukunnallisessa mallissakin jatkaa, mutta resurssointia ja taustatyötä tehtäisiin keskitetysti. Tällaiseen toimintaan ei taideta tosin päästä ennen alueen kuntien liitoksia.
3.1 Kannattaisikos madetojan remontin yhteydessä tehdä myös kokous näyttelytiloja sekä kunnollinen ravintola?
Madetojan lämpiön kahviotilat ovat todella onnettomat, joten kannatan ajatusta ravintolatiloista. Näyttelyjä voitaisiin järjestää laajennetussa lämpiössä. Varsinaiset näyttelytilat eivät kuitenkan kuulu Madetojan salin yhteyteen.
4.1 Opsiin suunnitellaan lisää taito- ja taideaineita. Niiden painotus?
Tasaisesti lisää kaikkia tt-aineita. Oppilaiden lahjakkuudet jakautuvat eri aineisiin, joten en kannata erityisiä painotuksia tt-aineiden välillä.
4.2. Mikä olemassaoleva väistyy sivummalle?
Suomalaista koulua on moitittu teoriapainotteiseksi - oppilaat eivät koe viihtyvänsä koulussa. Nipiistäisin pikkuisen matemaattis-luonnontieteellisistä ja/tai kielten opetuksesta.
5.1 Miksi päättäjät eivät ymmärrä tämmöisten tapahtumien arvoa?
2/3 päättäjistä on kuntien työntekijöitä tai eläkeiläisiä. Eivät he ole kiinnostuneita erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille suunnatuista tapahtumista. Tässä on selvä sukupolvien välinen kuilu jonka paikkaamiseen auttaa vain nuorten aktivoituminen päättäjinä ja äänestäjinä.
5.2 Miten niiden kehittämistä tulisi tukea?
Tarjoamalla taustatoimijoille edulliset/ilmaiset toimintatilat, arvostusta ja riittävät vuosittaiset avustukset ilman tappelua.
6.1 Mistä löytyisi kulttuuritalo ja kuinka nopeasti
Atrian alueen pikainen uudelleenkaavoitus, siten että Teatriaa ei purettaisi asuntorakentamisen tieltä. Teatria oheistiloineen olisi oivallinen kulttuuritalo. Vaihtoehtoisesti Toppilan SOK:n mylly tai Toppilan Panimon pullottamo voisivat olla sopivia. Teatria on jo olemassa sopivassa käytössä eli se saataisiin käyttöön heti.
6.2. oliskos syytä tehdä Oulu15-hankkeesta vapaankentän etujen ajaja?
Olisi.Eikös se sitä jo jollakin tapaa ole ollutkin. Mutta roolia tulisi entisestään vahvistaa.
7.1 Palaako Qstock raattiin?
Isot festivaalit maassamme ja maailmalla ovat aina lähellä leirintäaluetta tai sen yhteydessä. Mielestäni QStock kuuluu Hietasaareen ja sinne kaavaillulle suurten tapahtumien alueelle (josta ei ole pitkään aikaan kuulunutkaan mitään)
7.2. Pitäisikös suunnitelmia muuttaa ja antaa nuorten mellestää raatissa?
QStockin pitäisi saada jatkaa kuusisaaressa kunnes Hietasaaren tapahtuma-alueen infastruktuuri (viemärit, sähköt, lavat ym) on saatu rakennettua.
8.1. voittavatko kulttuuri ja kulttuurityöläiset rahan mahdin
Eivät voita, valitettavasti. Kulttuuria ostetaan ja tuotetaan rahalla. Mutta kulttuuriväen tulee ryhtyä pelaamaan sitä peliä jossa rahaa jaetaan.
9.1 Naapurikunnat jakamaan menoja. Piäisikös teatterin ja sinfonian lippuihin saada Oulu-alennus?
Kyllä. Kaikille palveluille joissa Oulu on päätuottajana pitää kulurakenne saada näkyväksi ja oikeudenmukaiseksi veronmaksajille. Jos Oululaiselle veronmaksajille maksaa teatteri 10euroa ja ympäristökuntien asukkaalle 20euroa voisi kuntaliitosten houkuttelevuus lisääntyä ympäristökunnissa tältäkin osin.
10.1 Oulun kulttuurisäätiö
Pitäisi nykyaikaistaa.
Suvi Lindén, Oulu, ehdokasnumero 77
1. Mielestäni kulttuurilaitosten valtionosuudet tulee käyttää niiden kulttuurilaitosten toimintamenoihin, joiden henkilötyövuosien perusteella kunta on ne saanut. Teatterin vuokran määräytymisperusteisiin en kykene ottamaan kantaa. Teattereilla on eri puolella maata hyvin erilaisia tiloja. Luulisin, että korkea vuokra pohjaa juuri valmistuneen hulppean teatterin korkealaatuisiin tiloihin. Oulussa tehtiin kulttuuripolitiikkaa, kun teatterin peruskorjaukseen ohjattiin kymmeniä miljoonia. Vuokralla katetaan investoinnista syntyneitä kuluja.
2. Oulun seudun yhteistyö ei tuo lisäarvoa enää monella muullakaan sektorilla. Olen esittänyt visiota "Oulujoen kaupungista 2020", jossa Oulun seutu muodostaa yhden kunnan. Varmasti tämä visio toisi huomattavasti paremmat mahdollisuudet tarjota kulttuuripalveluja Oulun seudun asukkaille. Oulun seudulla on hyviä kulttuuritapahtumia, mutta jostain syystä kokonaisvaltaista kulttuuribrändiä Oululle ja Ouluseudulle ei ole kyetty luomaan.
3. Ilman muuta Madetojasalin tarjoamia tiloja tulee tarkastella, jos ja kun konservatorion tiloja suunnitellaan. Pitäisi arvioida millaisia kokoustiloja mahdollisesti tarvitaan, jotta tila palvelisi erilaisia konferensseja. Hyvät ruokailutilat ilman muuta parantaisivat tilojen monipuolista käyttöä.
4. Opetusministeri Sarkomaa on ilmoittanut, että opetussuunnitelman uudistamisen yhteydessä taito- ja taideaineita lisätään. Asia on hyvä. Opetusministeriö joutuu pohtimaan kokonaisuuden. Se ei ole paikallisen tason päätöksentekoa. Mielestäni kouluissa pitäisi olla mahdollisuus ottaa taito- ja taideaineita myös ns. ylimääräisinä tunteina. Myös kerhotoimintaa tulee kehittää siten, että koulutettujen ohjaajien johdolla voi harrastaa taito- ja taideaineita.
5. Oulussa on paljon erilaisia tapahtumia. Meillä on luotu myös hyvin innovatiivisia kulttuuritapahtumia. Kaupungin tuen jakaminen tapahtumille tulee olla tarkkaan pohdintaan perustuvaa siten, että tapahtumat tukevat kaupungin kulttuurista strategiaa. Tarvitaan pitkäjänteistä otetta, jotta kaupungillemme saadaan rakennettua hyvät kulttuuriset kasvot. Jos haluamme saada näkyvyyttä valtakunnallisella jopa kansainvälisellä tasolla, niin silloin pitää löytää tapahtumia, jotka ns. erottuvat joukosta. Ilmakitaran MM-kisat voisivat olla yksi tällainen tapahtuma. Kulttuuritoimen organisaatiossa tapahtuneet uudistukset toivottavasti tuovat uutta otetta kulttuurin kehittämiseen.
6. Vapaan kentän arvo kulttuurin kehityksessä ja kehittämisessä on korvaamaton. Vapaan kentän toimijat tahtovat vain aina jäädä jalkoihin. Valtionosuutta nauttivat kulttuurilaitokset tarvitsevat toiminnalleen sparraajia ja niitä useimmiten löytyy vapaan kentän toimijoista. Myös kuntatasolla tulee huolehtia resurssien ohjauksesta vapaalle kentälle. Erinomainen hanke olisi "kulttuuritalon" saaminen Ouluun. En osaa ottaa kantaa missä sille olisi paras paikka. Ilman muuta tulee hyödyntää Oulu15-hankkeen pohdinnat ja esitykset. Hyvä kulttuurinen brändi ei synny pelkästään laadukkaista kulttuurilaitoksista vaan tarvitaan elävä ja terhakka vapaa kenttä.
7. Jos Kaivopuistossa Helsingissä kyetään järjestämään konsertteja kymmenille tuhansille, niin mielestäni sen pitää olla mahdollista myös Oulussa. Kuusisaaren vihersuunnittelu tulee hoitaa niin, että festivaalin järjestäminen onnistuu.
8. Pikisaari on ainutlaatuinen kulttuurimiljöö, johon kuuluu taiteilijat. Talojen kunnosta tulee huolehtia, mutta ymmärrettävää on, että peruskorjauksien kustannukset näkyvät myös vuokratasossa.
9. Toivon, että Ouluseutu vähitellen yhtenäistyy ja silloin laadukkaita kulttuurilaitoksia on kustantamassa suurempi väestöpohja kuin tällä hetkellä.
10. Jos on olemassa riski, että Valistustalon yleishyödyllisyys on uhattuna, niin ilman muuta yhtiömuoto tulee muuttaa säätiömuotoiseksi. Säätiö voisi olla mukana oululaisen kulttuuritalon toiminnassa.
Anne Lukkarila, Oulu, ehdokasnumero 80
1. Kulttuuriin suunnatut valtionavut pitäisi luonnollisesti kohdentaa kulttuuritoimintaan eikä muuhun. Teatterin vuosivuokra kuulostaa suurelta, mutta rahoituskuvioita tarkemmin tuntematta en ota kantaa siihen onko hinta kohdallaan.
2. Festivaalien ja muiden suurempien kulttuuritapahtumien yhteistyön pitäisi olla enemmän kuin puhetta, mutta niin kauan kuin järjestäjät itse eivät ole valmiita joustoihin ja aitoon yhteispeliin, tulokset jäävät valitettavan vaisuiksi. Olisi kuitenkin kaikkien edun mukaista, että tapahtumia ei järjestettäisi päällekäin.
3. Musiikkikeskuksen tiloja pitää kehittää, ja kuunnella suunnitteluvaiheessa erityisesti kulttuuritoimijoita ja tilojen käyttäjiä. Mielestäni akustisesti hyvät ja sopivan kokoiset konserttisalitilat ovat musiikkikeskuksessa tärkeämpiä kuin kokous- ja näyttelytilat, ja sen vuoksi etusijalla, mutta toki muidenkin tilojen tarve tulee ottaa huomioon tiloja kehitettäessä ja uusia suunniteltaessa.
4. Taide- ja taitoaineet ovat oppilaiden keskuudessa hyvin suosittuja ja niillä voi olla myös yhteisöllisyyttä lisäävä vaikutus itseilmaisun ja luovuuden kehittämisen ohella. Opetussuunnitelman tuntimäärät ovat rajalliset, joten jos taide- ja taitoaineita, kuten kuvataidetta ja musiikkia halutaan lisätä, pitää jostain muusta vähentää. Ehkä näitä aineita mahdollista tarjota vapaaehtoisena enemmän esimerkiksi iltapäiväkerhotoiminnan puitteissa, jolloin tuntimääriä ei varsinaisesti tarvitsisi muuttaa.
5. Kultturitapahtumien tukeminen on luonnollisesti myös kaupungin asia, ja onnistuneen festivaalin voisi kuvitella tuovan järjestämiseen ja markkinointiin käytetyt panostukset takaisin kaupungille. Suoran rahallisen tuen lisäksi on pystyttävä tarjoamaan muitakin tukivaihtoehtoja, esimerkiksi nuorten työllistäminen harjoittelijoiksi festivaaliorganisaatioon voisi olla mahdollista.
6. Vapaan kaupunkitilan tarjoaminen on ollut paljon esillä viime aikoina, eikä tilakysymykseen tunnu löytyvän hyviä vaihtoehtoja. Ei ole huono ajatus, että vapaan kentän etuja ajaisi erillinen yhdistys tai hanke, joka toisi vapaan kentän kultturitekijöiden tarpeet ja toiveet paremmin päättäjien tietoisuuteen.
7. Kuusisaari alkaa käydä ahtaaksi Qstockille, ja tapahtumalle olisi hyvä löytää pitempiaikainen paikka, jossa tilaa riittää niin, että myös majoituksen järjestäminen olisi mahdollista.
8. Pikisaaren miljöö ja ateljeeasunnot pitäisi mielestäni säilyttää, eikä rakentaa saarta täyteen luksusasuntoja.
9. En usko että olisi järkevää periä erihintaisia pääsymaksuja oululaisilta ja muilta kulttuurinkuluttajilta. On hienoa että meillä on Oulussa sellaista kulttuuritarjontaa joka houkuttelee yleisöä myös muista kunnista.
10. Kulttuurisäätiön perustaminen Valistustalo Oy:n paikalle kuulostaa näin äkkiseltään ihan järkevältä avaukselta, tärkeintä on kuintekin että esittävälle taiteelle tarkoitetut rahat todellakin kohdistetaan taiteelle.
Heikki Pesämaa, Oulu, ehdokasnumero 100
1. En ota kantaa, korvantaustani tässä asiassa ovat vielä märät. Toisaalta teatteri pärjää nykyisellään kaiketi kohtuu hyvin ja vasta valmistunut laajennusosakin täytynee ottaa huomioon kustannuksista ja tukieuroista puhuttaessa.
2. Miksi pitäisi olla tätä tiiviimpää yhteistyötä eri tapahtumajärjestäjien kesken? Sehän se vasta olisikin varsinaista luovuuden tappotyötä, jos valtuutettaisiin yksi ja sama kulttuurikombinaatti järjestämään kaupungin kaikki juhlat ja tapahtumat. Näin ollen tulisi perustaa kulttuurikomitea, jonka ensimmäisenä tehtävänä olisi polittisten valtasuhteiden määrittäminen kulttuurin kattojärjestön sihteeristöön...! Jatketaan nykyisellään, eikä sen tarvitse tarkoittaa mitään vaatimatonta linjaa, enemmänkin on kyse nuorten innostuneiden ihmisten kehittelemien uusien ja raikkaiden ideoiden jalostamisesta tapahtumiksi.
3. Tämä ajatus ei välttämättä ole huono, sillä seutu olisi kokouskäyttöön sopiva ja rakennusmiljöö upea. Mutta mikä sitten on kunnollinen ravintola? Mikäli sillä tarkoitetaan säännöllisesti avoinna olevaa tarjoilupaikkaa, sen tarvetta lienee syytä tiedustella alaa enemmän ymmärtäviltä ihmisiltä. Itse en ota kantaa puolesta enkä vastaan, sen sijaan edellytän selvitystä.
4. Haloo, haloo!! Hyvä juttu! Tällainen kohdennus olisi ensisijaisesti tehtävä lasten ja nuorten esiintymiskoulutukseen!! Me oululaiset (suomalaiset) jurrikat olemme melkoisia traumaatikkoja noustessamme lavoille itseämme ilmaisemaan. Osaamme kyllä suorittaa teknisesti puhtaan suorituksen pimeässä ja piilossa, mutta heti valokeilojen kohdentuessa hahmoihimme ja mikrofonin työntyessä turpatuntumalle, alamme kärsiä kaikista vaivoista, emmekä kykene lähellekään normaalia taitotasoamme. Toisaalla vastaavassa tilanteessa samantaitoinen esiintyjä saa ylimääräisen energia-annoksen, joka auttaa hänen onnistumisessa jopa edellytyksiä paremmin. Esiintymiskoulutusta ja luovuutta ruokkivaa koulutusta. Kannatan ja peräänkuulutan!!
5. No, tässä olette kyllä aivan oikeassa! On naurettavaa, ettemme uskalla rohkeasti ulos komeroistamme vaan kärvistelemme konttoreissamme "mitä-ne-meistä-ajattelee" -pelkojen kanssa päät painuneina. Onhan nämä kansalliset fobiamme hiljalleen karisemassa, mutta enemmän rumpua täytyy lyödä ja ennakkoluulottomammin esille tulee uskaltautua!
6. Sehän on jo olemassa! Ja aivan keskustan tuntumassa, Rauhalan ja Ainolanpuiston välissä oleva groteski rakennuskompleksi. Se tulisi paikata ja muuttaa nuorten taiteentekijöiden ja kulttuuritoimijoiden yhteiseksi luomistehtaaksi. Korkeat, kansaa jakavat leiriaidat, risut ja ryteiköt pitäisi hakata ja polttaa helvetin tulissa! Alta tulee paljastumaan aivan uskomattoman upea puistomaisema ojineen, puroineen. Se on sitä Oulua, mitä me tiedostamattamme kaipaamme, muttemme ymmärrä. Miksei tämän vuoksi kerätä adresseja ja miksei järjestetä mielenosoituksia ja rakennusvaltauksia?! Kesätöitä nuorille, risukot mataliksi - Oulujoen suistomaisema auki kansalle! Ja ehdoton asfaltointikielto 50 metriä lähemmäksi rantaviivaa!
7. Kuusisaari takaisin!! Rannat paljaiksi ja nuoret ihmiset lähiluontoon!! Olen jutellut kahden jo eläköityneen toivoniemeläisen kanssa ja molemmat olivat sitä mieltä, ettei Kuusisaaren konsertit ole koskaan olleet häiriöksi, päinvastoin ne koetaan sinne kuuluviksi. Kukat päähän, tennarit jalkoihin ja kaikki mukaan menoon! Kuusisaaressa olen itsekin eräitä elämäni kohokohtia kokenut.
8. Pikisaari on esimerkillinen kaupunkilähiö, jonka kuuluu säilyä sellaisena herttaisena oikkuna kaupungin sydämessä, mitä se nyt on. Esitänkin kansanliikettä Pikisaaren varjelemiseksi, ja ehdotan, että Finnkino esittäisi kaupunkilaisille oikein isolla kankaalla Risto Jarvan elokuvan "Mies, joka ei osannut sanoa ei". Pikisaariliike voisi olla organisoimassa tapahtumaa ja keräämässä kannatusta arvokkaalle asialleen. Elokuva kertoo ehkä kaikkein osuvimmalla tavalla, mistä saaren asiassa on oikein kysymys.
9. En ainakaan oikopäätä olisi kannattamassa ehdotusta, mutta lupaan perehtyä paremmin asiaan.
10. Kulttuurisäätiön perustamiseen lienee riittävät perusteet. Kulttuuria ei tulisi ainakaan yhteiskunnallisesti nähdä bisneksenä. Viittaan vastauksiini kohdissa 4 ja 6.
Tarja Sanila, Oulu, ehdokasnumero 111
1. Aluksi taivastellaan kulttuuriin osoitetun valtionavun käyttämistä muihin tarpeisiin. Oulu ei ole tässä poikkeus. Valtionapujen korvamerkintä ei onnistu. Kysymys on kuitenkin arvovalinnasta, koskapa nämä asiat päätetään omassa kunnassa.
Lainsäädännössä asia on määritelty tiukasti: kunnan velvollisuus on edistää ja luoda mahdollisuuksia kulttuurille, liikunnalle ja nuorisotoimelle. Luottamushenkilöt päättävät virkamiesten valmistelemien asioiden pohjalta, kuinka omassa kunnassa velvoitteet hoidetaan. Vastuun osoite on selkeä.
2. Kakkoskysymyksessä puhutaan Oulun seudun festivaaleista. No joo. Viimeksikuluneiden kymmenen vuoden aikana olen ollut mukana valtaosassa alueella järjestetyistä festareista ja katsonut asiaa alihankkijan näkökulmasta.
Sanonko suoraan? Sanon: Oulussa tapahtumien järjestäminen on ollut pääosin harrastelijavoimienkoitosta ja tulokset ovat surkeita. Yksi toisensa jälkeen tapahtumat ovat näivettyneet omaan mielikuvituksettomuuteensa. Takavuosien tangoprinsessa ja keskiolutta -tyyppinen ratkaisu näyttää olevan elinvoimaisin kombinaatio oululaisella tapahtumarintamalla.
Syitähän järjestäjät etsivät toki mieluusti a) säästä, b) kaupungin antaman tuen vähäisyydestä, c) valitun tapahtumapaikan huonoista olosuhteista, d) liian kalliista esiintyjistä ja tärkeimpänä kaikista e) päällekkäisyyksistä tapahtumakalenterissa. Vahingossakaan kukaan ei arvioi kriittisesti osaamistaan markkinoinnissa, taloushallinnossa (sisältäen vero-osaamisen) tai logistiikassa.
Yhteistyön ajatus on kaunis, mutta käytännössä hankala. Olemme vähäväkinen seutukunta ja tapahtumien järjestäminen kysyy taloudellista resurssia. Maksavia asiakkaita ei tahdo löytyä riittävää määrää. Lisäksi kulttuuriväki ei ole varsinaisesti kuuluisaa yhteistyöosaamisestaan ja kompromissialttiudestaan.
3. Madetojan sali on hieno kokonaisuus ja suunnitelmat sen laajentamisesta paremmin koulutustarpeita tyydyttäväksi ovat tervetulleita. Kolmennessa kysymyksessä kysytään, kannattaisiko saman hankkeen yhteydessä lisätä myös kokous- ja näyttelytiloja sekä kunnollinen ravintola. Vastaukseni on kyllä.
4. Seuraavaksi kysymys taide- ja taitoaineiden osuudesta ja tärkeysjärjestyksestä opetussuunnitelmissa. Opiskelin taiteen maisterin tutkintoa (muuten muistaakseni Laukan kanssa yhtä aikaa, joskin eri ohjelmassa) aikana, jolloin taide- ja taitoaineiden viikkotunteja pyrittiin vähentämään. Nyt ollaan onneksi kelkka käännetty ja se on hyvä.
Kysymys kuuluu, mihin mahdolliset lisätunnit tulisi osoittaa. Mielestäni osoite on selkeä ja todella tärkeä: visuaaliseen kulttuuriin ja erityisesti medialukutaitoon, lähdekriittiseen analyysiin, semiotiikkaan ja oman ajattelun kehittämisen avittamiseen. Näissä asioissa kotien mahdollisuudet ovat vähissä, mutta koulun lähes rajattomat.
Emme käytännössä pysty rajoittamaan lastemme kontakteja toinen toistaan luokattomampiin hirveyksiin mediassa ja viihteessä. Ainoa keinomme on kasvattaa heitä suhtautumaan niihin kriittisesti. Tähän tulee opetussuunnitelmissa reagoida vahvasti ja nopeasti.
5. Palataan jälleen festivaaleihin. Kysytään, miksi päättäjät eivät ymmärrä tapahtumien arvoa? Miten niiden kehittämistä pitäisi tukea? Huoh. Vastakysymyksenä voisin esittää, miksi niitä ylipäätään pitäisi tukea, kuinka tasapuolisuus turvattaisiin ja millainen panostus olisi mahdollisesti riittävä?
Jos festivaaleille on maksettava pääsylippu, tapahtuman tulee olla rakennettu taloudellisten reunaehtojen rajoissa ja olla kannattava. Puhdasta hyväntekeväisyyttä on festivaalirintamalla vaikea harrastaa, sillä se edellyttäisi valtavaa määrää talkootyötä. Ja talkootyö, kuten tiedämme, on katoava luonnonvara.
Kysymyksessä käytetään esimerkkinä Ilmakitaran MM-kilpailua. Sen - kuten muidenkin tapahtumien - parasta kehittämistä olisi perehdyttää järjestäjät talouden lainalaisuuksiin. Kaupunki tukee tapahtumia tarjoamalla alueitaan käyttöön, huolehtimalla jälkien siivoamisesta sekä esimerkiksi aitaamisesta tai siirrettävien vessojen ja jäteastioiden kaltaisten perusasioiden paikalle hankkimisesta.
6. Vapaa kenttä -asiaan olen puuttunut aikaisemmin voimallisesti. Sitä koskevassa kysymyksessä tiedustellaan, mistä löytyisi sopiva tila. Tiedän. Lasaretinväylän vanha voimala-alue on täydellinen ratkaisu. Kuvaboxissani on laaja kuvakavalkadi ja blogikirjoituksessani perustelut: http://sisallysluettelo.blogs.fi/2008/08/23/kauneus-on-katsojan-aivoissa-4627902
7. Sitten tiedustellaan, pitäisikö Qstock järjestää edelleen Kuusisaaressa. Vastaus on kyllä.
8. Pikisaaren taitelija-asuntojen yllä leijuu kysyjän mielestä ahneen virkamiehen ja grynderin pahaenteinen hahmo. Vasemmistosävyyn aseteltu kysymys kuuluu: Voittavatko kulttuuri ja kulttuurityöläiset rahan mahdin?
Pikisaari ei mielestäni ole mitenkään erityisen idyllinen tai elämyksellinen kokonaisuus. Raitti on liian leveä ja miljöö kirjava. Puskat rehottavat ja kokonaisuus ei varsinaisesti houkuttele satunnaista kävijää tutustumaan taitelijayhteisöön. Julkisuuden perusteella on muodostunut kuva kiukuttelevista taiteilijoista, joiden ei mielestään pitäisi joutua maksamaan käypää vuokraa kaupungin ykköspaikalla sijaitsevista ateljeeasunnoistaan.
Taiteilijayhteisö voisi ryhdistäytyä ja rakentaa yhteistuumin alueestaan hieman kutsuvamman ja yleisöystävällisemmän. Kaupunki varmaan sponsoroisi mielellään esimerkiksi vesurit ja vermeet pusikoiden raivaamiseksi talkoovoimin. Joka tapauksessa tasapuolisuus edellyttää, että kaupungin vuokra-asunnoista maksetaan vuokraa. Taiteilija-asunnot on luonnollisesti säilytettävä, mutta ei taiten tehty lisärakentaminen niiden arvoa ja merkitystä vähennä. Pikisaareen mahtuu vielä paljon muuta, joskin kokonaisuuden suunnitteleminen on tehtävä huolella.
9. Hyvässä ja ajankohtaisessa kysymyksessä liipataan kuntarajojen yli tapahtuvaa kulttuuripalveluiden käyttöä. Kuntaliitosten lämpimänä kannattajana esitän ilman muuta ratkaisuna hallinnollisten rajojen purkamista.
10. Valistustalo Osakeyhtiö perustettiin aikoinaan Kulttuuritalon rakentamista varten. Nyt olisi jo korkea aika hoitaa homma. Osakeyhtiö osallistukoon Lasaretinväylän tontinluovutuskilpailuun ilmoittaen ryhtyvänsä osin ESR-rahoitteiseen hankkeeseen, jonka tavoitteena on saneerata vanhasta Lasaretinväylän voimala-alueesta vapaa kenttä monipuolisen kulttuurityön tyyssijaksi.
Samaan yhteyteen voidaan sijoittaa vaikka jokunen taitelija-asunto, vuokrattavia ateljeita, bändikämppiä ja omaehtoiseen poikkitaiteelliseen toimintaan rohkaisevaa vapaata tilaa. Tämän talon ei tarvitsisi olla steriili ja sliipattu, sellaisia meiltä löytyy jo ihan riittävästi.