Kuntavaaleissa valitaan ihmisten arjen kannalta keskeisiä päätöksiä tekevät valtuutetut. Ehdokkaat pudottelevat kampanjoissaan lupauksia tai vähintäänkin epäkohtia, joita he ilmoittavat valituksi tullessaan pyrkivänsä korjaamaan.
Joissakin tapauksissa vaikuttaa siltä, että valtuuston vallan rajat eivät ole kaikkien ehdokkaiden tai muiden asiaa kommentoivien tiedossa.
Myös Oulun kaupunginvaltuuston sihteerin penkiltä tuttu hallintolakimies Tuomas Möttönen on havainnut tämän.
– Niin kivaa kuin se varmasti olisikin, niin valtuusto ei esimerkiksi päätä bensan hinnasta, hän naurahtaa.
Lähtökohtaisesti kaikki valta kunnan asioista on valtuustolla, mutta siinä on kunnittaista vaihtelua, mistä valtuusto käytännössä päättää.
Laki ja hallintosääntö
Kuntalain mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää kunnan päätösvaltaa.
– Valtuusto on kunnan ylin toimielin. Laissa on pitkä lista asioita, joita valtuusto ei voi edes delegoida eteenpäin, Möttönen sanoo.
Valta esimerkiksi palveluiden järjestämistavasta on lähtökohtaisesti valtuustolla. Kunnan lakisääteistenkin tehtävien kohdalla on mahdollista vaikuttaa ainakin siihen, millä tavalla ne hoidetaan. Esimerkiksi perusopetus on järjestettävä, mutta siinä on liikkumavaraa, missä sijaitsevassa ja minkälaisessa koulurakennuksessa se toteutetaan.
Riippuu kunnasta, tekeekö päätöksen tällaisessa asiassa valtuusto vai esimerkiksi kunnanhallitus. Valtuusto voi halutessaan delegoida päätösvaltaa hallintosäännöllä.
Tiivistetysti voi sanoa, että mitä suurempi kaupunki, sitä suurempia linjoja valtuusto piirtää.
Kun päätettäviä yksityiskohtia on valtava määrä, valtaa niistä siirretään alemmille toimielimille.
Ei otto-oikeutta
Kun valta jossakin asiassa on siirretty, valtuusto ei voi noin vain napsia päätettäväkseen sen piiriin kuuluvia asioita.
– Valtuustolla ei ole niin sanottua otto-oikeutta, kuten esimerkiksi kaupunginhallituksella. Se on sellainen sanahirviö kuin toimivallan jäykkyyden periaate, Möttönen sanoo.
Jos valtuusto haluaa luovuttamansa vallan takaisin, on muutettava hallintosääntöä.
Oulussa tämän eteen tultiin huomiota herättävästi keväällä 2018, kun yksittäisen koulun kohtaloon kiteytynyt kiista eteni toimivaltataisteluksi. Valtuusto äänesti niukalla enemmistöllä kaupunginhallitukselta itselleen palveluverkkoa koskevaa toimivaltaa.
– Se ei ole ihan ongelmatonta ollut, koska palveluverkko-sana pitää sisällään paljon muutakin kuin koulut ja terveysasemat ja sen tyyppiset, Möttönen kertoo.
Ongelmaan törmättiin hiljattain, kun valtuustossa oli Möttösen mukaan parsittava hyvinvointilautakunnan tekemää päätöstä hoivayksikön lakkauttamisesta.
– Se kumottiin hallinto-oikeudessa, koska hallintosäännön mukaan asiasta olisi pitänyt päättää valtuustossa.
Laki ja hallinto-oikeus
Oulussa valtuusto on delegoinut valtaansa hallintosäännöllä, joka on 72 sivua pitkä kirjanen.
Möttösen mukaan oululaisvaltuutetut ovat hyvin perillä siitä, mistä valtuuston lain ja hallintosäännön mukaan pitää päättää ja mistä se voi päättää.
– Kovin usein ei ole tarvinnut sanoa, että esimerkiksi jotakin esitystä ei voi tehdä, koska asia ei kuulu valtuuston toimivaltaan.
Mahdolliset epäselvyydet selvitetään yleensä viimeistään kaupunginhallituksessa ennen valtuustokäsittelyä.
On kuitenkin mahdollista, että valtuusto päättää tavalla tai toisella virheellisesti. Keskeinen kysymys silloin on, puhutaanko mitättömästä vai pätemättömästä päätöksestä.
Jos päätös koskee asiaa, joka ei ole ylipäätään kunnan päätettävissä, päätös on mitätön. Jos taas kyse on vaikkapa valtuuston toimivaltansa yli tekemästä päätöksestä, se on pätemätön.
– Sanotaan, että aika korjaa pätemättömän päätöksen. Jos siitä ei valiteta, päätös saa lainvoiman, Möttönen kertoo.
Jos joku virheen havaitsee, valitus on osoitettava valtuuston tapauksessa suoraan hallinto-oikeuteen. Tuomas Möttösen arvion mukaan Oulussa valtuustopäätöksistä ei valiteta erityisen usein. Jos valitetaankin, kovin usein oikeus ei virheitä löydä.
– Pitkässä juoksussa virheliikkeitä on tullut meilläkin, mutta tyytyväisenä voi todeta, että harvoin.