Mitähän se metsästys oikein on, mietin minäkin luettuani Antero Haapasaaren vuodatuksen (Kaleva 19.11./Lukijalta).
Minä aloitin metsästyksen syksyllä 1942 samaan aikaan alakoulun kanssa. Isä osti kesällä Urho-veljelle 15-vuotislahjaksi pienoiskiväärin ja opetti minutkin sitä käyttämään.
Kotiaidan takana oli riekkopoikue ja vanhempien silmän välttäessä menin ja ammuin poikueesta yhden. Isä sanoi, että selkään oikeastaan pitäisi antaa, mutta olkoon nyt tällä kertaa, kun sait sentään saalistakin.
”Parasta metsästyksessä on naakiminen, eli lähestyminen ampumahollille.”