Henkirikokset: Oulussa jo toinen hen­ki­ri­kos viikon sisään

Lumi: Oulussa on nyt lunta poik­keuk­sel­li­sen paljon

Keskoset: Ii­läi­nen Vera Tur­ti­nen painoi syn­tyes­sään vain 500 grammaa

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan – tutustu ja hae tästä

"Kirk­koi­hin liittyy rak­kai­ta ja tär­kei­tä muis­to­ja, eivätkä ne ole pelkkiä ra­ken­nuk­sia" – Mil­joo­na­re­mont­ti Ni­va­las­sa ohi, nimeksi tulee Pyhän sydämen kirkko

Piispa Jukka Keskitalo pyhittää sunnuntaina Nivalan peruskorjatun kirkon.

Nivala
Kirkkoherra Sanna Jukkola ja seurakuntapastori Aleksi Päkkilä iloitsevat siitä, että kirkko alkaa rajoitusten poistuessa täyttyä seurakuntaisista.
Kirkkoherra Sanna Jukkola ja seurakuntapastori Aleksi Päkkilä iloitsevat siitä, että kirkko alkaa rajoitusten poistuessa täyttyä seurakuntaisista.
Kuva: Tuovi Pulkkanen

Kun piispa Jukka Keskitalo tänään Pyhän kolminaisuuden päivänä pyhittää juhlamessussa Nivalan kirkon uudelleen jumalanpalveluskäyttöön, kirkko saa lisänimen Pyhän sydämen kirkko.

Kirkon edellisessä sisäremontissa vuonna 1991 vanhojen maalikerrosten alta, kattorakenteiden liittymäkohdasta, löytyi kaiverretut sydämen kuvat.

– Kirkon uusi lisänimi liittyy Nivalan kirkon rakentamisen historiaan, mutta Pyhän sydämen symboliikka vie myös kristinuskon sanoman ytimeen, Keskitalo kertoo.

Nivalan kirkko on rakennettu vuonna 1803. Peruskorjausprojekti aloitettiin jo seitsemän vuotta sitten. 4,5 miljoonan euron kustannusarvio alitettiin, mutta korjauskustannukset ovat iso investointi seurakunnalle.

Piispa Keskitalo arvostaa seurakunnan tekemää kulttuurihistoriallisesti arvokasta ja merkittävää investointia.

– Kirkot ovat paikkakuntien arvokkaimpia rakennuksia ja ne ovat tärkeitä myös niille ihmisille, jotka eivät aktiivisesti käy kirkollisissa tilaisuuksissa. Kirkkoihin liittyy rakkaita ja tärkeitä muistoja, eivätkä ne ole pelkkiä rakennuksia. Ne ovat osa sielunmaisemaamme, Keskitalo sanoo.

Kirkkorakennusten vaalimiseen liittyy Keskitalon mukaan ylisukupolvista vastuuta. Jokainen sukupolvi tekee ylläpitävää ja kunnostavaa remonttia ja pitää huolta aarteestaan.

– Kirkon remontoiminen on satsaus tulevaisuuteen. Meidän lapsillamme ja lapsenlapsillamme on paikka mihin kokoontua sekä iloisina että surullisina hetkinä rukoilemaan ja kuulemaan Jumalan sanaa.

Kirkon remontti valmistui jo joulukuussa 2020. Poikkeusolojen takia käyttöönottojuhlaa siirrettiin, mutta kirkko otettiin joulukuussa käyttöön niiden rajoitusten puitteissa, kun se on ollut mahdollista.

Nivalan kirkkoa on pidetty toukokuun ajan auki keskiviikkoiltaisin. Kesällä kirkko toimii Tiekirkkona.
Nivalan kirkkoa on pidetty toukokuun ajan auki keskiviikkoiltaisin. Kesällä kirkko toimii Tiekirkkona.
Kuva: Tuovi Pulkkanen

Nivalan kirkkoherra Sanna Jukkola sanoo, että päällimmäisenä tunteena ovat ilo, kiitollisuus ja helpotus.

Kirkon peruskorjauksen toisessa vaiheessa on uusittu muun muassa kirkon kellaritilat ja sokkeli sekä kirkon, kirkkotarhan ja kirkon pysäköintialueen hulevesiviemärijärjestelmä. Lisäksi on uusittu valaistusta.

Kirkkosalissa ja tornieteisessä on tehty maalauskorjauksia.

Kirkon remontin ensimmäisessä vaiheessa kirkko ulkomaalattiin kauttaaltaan ja peltikatto vaihdettiin.

Kaksivaiheisen korjaussuunnitelman toteutusvuodet suunniteltiin jo alun perin niin, että herättäjäjuhlien aikaan vuonna 2019 kirkko oli käytössä.

Jukkola pitää projektin suurimpana yllätyksenä sitä, ettei yllätyksiä tullut, kaikki eteni suunnitellusti ja sovitulla tavalla.

Peruskorjaukseen saatiin kirkkohallituksen 1,3 miljoonan euron avustus.

– Tuen saaminen oli juhlan paikka. Sen eteen tehty työ selkeytti koko hanketta ja korosti suunnittelutyön tärkeyttä, Jukkola sanoo.

Peruskorjaaminen on seurakunnalle iso investointi, mutta seurakunnassa luotetaan siihen, että sillä riittää jäseniä. Kirkkoon kuulumisen prosentti on Nivalassa lähes 90.

– Se on valtakunnallisesti vahva määrä. Jumalanpalvelustoimintamme on aktiivista ja kirkossa on normaalitilanteessa lähes aina noin sata osallistujaa.

Hän uskoo, että kirkolla ja seurakunnalla on Nivalassa jatkossakin luonteva paikka ihmisten arjessa ja elämässä.

Kirkko saa juhlamessussa lisänimen Pyhän sydämen kirkko. Edellisessä kirkon sisäremontissa 1991 vanhojen maalikerrosten alta, kattorakenteiden liittymäkohdista löytyi kaiverretut sydämen kuvat.
Kirkko saa juhlamessussa lisänimen Pyhän sydämen kirkko. Edellisessä kirkon sisäremontissa 1991 vanhojen maalikerrosten alta, kattorakenteiden liittymäkohdista löytyi kaiverretut sydämen kuvat.
Kuva: Tuovi Pulkkanen

Seurakunnille myönnetään vuosittain rakennusavustusta joko valtionrahoituksesta jaettavana avustuksena tai Kirkon keskusrahaston tukena.

– Keskusrahaston tuen piiriin kuuluvat muut kuin suojellut rakennukset. Jos hakemus täyttää tuen myöntämisen edellytykset, avustusprosentti ja tuen enimmäismäärä selvitetään seurakunnan verotulojen ja -prosentin perusteella, kertoo yliarkkitehti Edla Mäkelä Kirkkohallituksesta.

Tänä vuonna valtionrahoituksesta oli jaettavana 7 miljoonaa euroa. Yhteishankkeisiin tästä summasta käytettiin noin 0,5 miljoonaa euroa.

Avustusta sai 58 hanketta 42 eri seurakunnasta. Hankkeiden kustannusarviot ovat yhteensä 18 miljoonaa. Seurakuntien suojeltujen kirkollisten rakennusten: kirkot, siunauskappelit, kellotapulit tai esineistön konservointi, hankkeisiin jaettiin noin 6,5 miljoonaa.

– Tilastollisesti Nivalan seurakunnan saama 1,3 miljoonaan avustus on merkittävä ja se kertoo hankkeen kokoluokasta, Mäkelä toteaa.

Kirkon keskusrahaston tuen piiriin kuuluvien tulevien hankkeiden avustuspäätökset tehdään kesän jälkeen. Jaettava summa on miljoona euroa ja pääpaino on hiilineutraalisuushankkeilla.