Hauki lymysi lammessa joka kevät.
Laiha, nälkäinen peto tarttui ahnaasti syöttiin ensiheitolla eikä päästänyt irti.
Toisella heitolla lampi pysyi hiljaa, samoin kolmannella. Tummassa, liettyneessä vedessä ei näkynyt pienintäkään elonmerkkiä.
Jos tässä soistuneessa hetteikössä vielä jokin aika sitten olikin elänyt muita kaloja, hauki oli syönyt ne kaikki.