Koronavirus: Ko­ro­na­ra­joi­tus­ten pois­tu­mi­nen näkyy sai­raa­la­hoi­don tar­pees­sa ja leik­kauk­sia on jou­dut­tu pe­ru­maan OYSissa

Vanhat kuvat: Oulun Rat­sas­ta­jien tarkat har­joi­tuk­set – rat­sas­tus­kil­pai­lut hou­kut­te­li­vat run­saas­ti yleisöä Oulun Po­kaa­liin

Kil­ju­han­het pää­si­vät jat­ka­maan syys­muut­toaan tur­val­li­ses­ti – WWF ja Suomen riis­ta­kes­kus kiit­tä­vät met­säs­tys­ta­ho­ja vas­tuul­li­suu­des­ta

Äärimmäisen uhanalaiset kiljuhanhet lepäilivät Liminganlahdella jo toisena syksynä peräkkäin noin 50 vuoden tauon jälkeen. Ensimmäinen havainto kiljuhanhista alueella tehtiin 15. syyskuuta ja viimeisin 27. syyskuuta. Koko tämän ajan alueella lepäili kahden poikasen poikue emoineen. Lisäksi 16. syyskuuta havaittiin neljän aikuisen kiljuhanhen parvi.

Maanantain jälkeen kiljuhanhista ei ole saatu uutta havaintoa päivittäisestä seurannasta huolimatta, joten ne ovat ilmeisesti jatkaneet muuttomatkaansa talvehtimisalueilleen Kreikassa.

Metsästäjiä pyydettiin varovaisuuteen

WWF ja Suomen riistakeskus vetosivat vesilintuja metsästäviä noudattamaan alueella erityistä varovaisuutta, kun kiljuhanhet olivat paikalla. Metsästysseuroja kehotettiin harkitsemaan omaehtoisia rajoituksia varsinkin hämärällä metsästämiseen.

Alueen metsästystoimijoille perustettiin myös viestintäryhmä kiljuhanhien läsnäolosta ja liikkeistä tiedottamiseen. Ryhmään ilmoittautui yhteyshenkilö lähes kaikista alueen metsästysseuroista, ja he levittivät tilannetietoa edelleen yhdistyksissään.

– Haluamme kiittää alueen metsästysseuroja vastuullisuudesta. Havaintomme viittaavat siihen, että hämäräaikainen vesilintujen metsästys alueella väheni viime vuodesta, kertoo WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.

Parannettavaakin metsästyskäytännöissä jäi, Tolvanen sanoo.

– Edelleen kuultiin laukauksia vielä jopa lähes tunnin auringonlaskun jälkeen. Hämärässä ammuttaessa lajia ei käytännössä voi luotettavasti tunnistaa. Näin uhanalaisen lajin ollessa kyseessä yhdenkin yksilön menettäminen olisi suuri isku kannalle.

WWF:n kiljuhanhityöryhmä tarkkaili kiljuhanhia tehostetusti alueella koko jakson ajan. Työryhmä havainnoi myös vesilintuihin kohdistuvaa metsästyspainetta varsinkin aamu- ja iltahämärissä.

Yksi Pohjolan uhanalaisimmista linnuista

Tunturi-Lapissa pesivä kiljuhanhi on Pohjolan uhanalaisimpia pesimälintuja. Sen pelastamiseksi sukupuutolta on tehty vuosikymmenten ajan laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Pohjolan kanta oli pienimmillään alle 20 paria, mutta se on viime vuosina hieman elpynyt.

Oulun seutu oli aikanaan hyvin tärkeä kiljuhanhien syysmuuton aikainen levähdysalue. Noin 50 vuoteen ne eivät kuitenkaan syksyisin pysähtyneet Suomessa, kunnes viime syksynä alueella lepäili 27 kiljuhanhea.  Nyt vaikuttaa siltä, että alue on vakiintumassa uudelleen kiljuhanhien syyslevähdysalueeksi.