”Huomio – toimia tarvitaan!” ”Kiireellinen varoitus – tilisi suljetaan!”
Monet huijausviestit alkavat yllä olevan kaltaisilla varoituksilla. Tarkoituksena on luoda kiireen tuntua: jos en nyt heti reagoi, jotain pahaa tapahtuu. Kiireessä saattaa sortua huolimattomuuteen ja klikata vaarallista linkkiä tai pahimmillaan luovuttaa pankkitunnuksensa huijareille.
Finanssiala ry:n teettämän kansalaiskyselyn vastaajista 70 prosenttia kertoo joutuneensa huijauksen kohteeksi ja 11 prosenttia on luovuttanut tunnistautumistietojaan rikollisille. Yli 5 500 vastaajan joukossa määrä on pysäyttävä. Kahdeksan prosenttia kertoo menettäneensä myös rahaa rikollisille.
Pankit saivat viime vuonna pysäytettyä vajaan 33 miljoonan euron edestä huijareille menossa olevia varoja. Luku kalpenee asiakkailta huijatun rahamäärän rinnalla: Suomalaiset menettivät verkkorikollisille yli 44 miljoonaa euroa vuonna 2023, eli huijattujen varojen kokonaissumma oli lähes 77 miljoonaa. Kokonaismäärä on yli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna.
Valppaana on siis syytä olla, mutta tärkeää on myös ottaa rauhallisesti.
Jos tekstiviesti varoittaa, että joudut vankilaan, jos et nyt heti maksa erääntynyttä veroa, kannattaa miettiä, toimiikohan Suomen verottaja oikeasti näin. Tai mahtaako pankki tosiaan sulkea tilini, jos en heti avaa sähköpostiviestissä olevaa linkkiä.
Kun saa vähänkin epäilyttävän viestin, on hyvä pysähtyä ja miettiä, kannattaako tähän nyt ihan heti reagoida.
Huijarit kehittyvät jatkuvasti, ja rikolliset osaavat tehdä vaikkapa aivan aidolta näyttävän viranomaisen tai pankin kirjautumissivun. Kannattaa siis aina olla varma missä on, ennen kuin käyttää pankkitunnuksiaan.
Jos epäilee tulleensa huijatuksi, tulee ottaa välittömästi yhteys omaan pankkiin ja sitten poliisiin: nimenomaan tässä järjestyksessä. Mitä nopeammin pankki saa tiedon mahdollisesta huijauksesta, sitä suurempi on mahdollisuus, että rahat saadaan vielä palautettua.
Huijauksen uhrin ei myöskään pidä jäädä yksin, vaan kannattaa hakea rohkeasti apua läheisiltä ja tarvittaessa ammattilaisilta. Uhriksi joutuminen ei ole kenenkään oma valinta.
Tuomo Yli-Huttula
johtaja, Finanssiala ry