Kaikki kiinteistönomistajat ovat huomioineet, kuinka kiinteistöverot ovat nousseet sen jälkeen, kun varallisuusvero poistettiin viime vuosikymmenellä. Tämä on ollut mielestäni tietoinen tulonsiirto usein velkarahalla hankittujen kiinteistöjen omistajilta ”suurelle rahalle”. Tämä trendi on näkynyt muutoinkin viimeisten hallitusten politiikassa.
Kiinteistöverotuksen nousu on koskettanut eniten maaseutukuntien ja -kaupunkien kiinteistönomistajia, koska kiinteistöjen verotusarvot lasketaan samalla kaavalla kuin etelän suurissa kaupungeissa, joissa kiinteistöjen käyvät arvot ovat usein moninkertaiset alueemme kiinteistöihin verrattuna.
Laskennassa otetaan huomioon ainoastaan rakennusten pinta-ala ja ikä huomioimatta alueen hintatasoa. Tämä on johtanut siihen, että alueellamme kiinteistön verotusarvo on usein huomattavasti korkeampi kuin kiinteistön käypä arvo. Tämän eriarvoisuuden ovat saaneet kokea kipeimmin esimerkiksi karjatilat, jotka maksavat ylisuuria kiinteistöveroja tuotantorakennuksista eikä kiinteistövero poistu, vaikka tuotanto on tilalla jo lopetettu.
Huonossa asemassa ovat lisäksi maaseudun yrittäjät, jotka omistavat vanhoja pinta-alaltaan suuria rakennuksia ja mitkä rakennukset ovat usein purkukuntoisia ja arvottomia. Mutta samalla tämä eriarvoisuus koskettaa kaikkia alueemme asukkaita, asuipa omakotitalossa tai asunto-osakkeessa.
Tämä eriarvoisuus on poistettava niin, että lakiin kirjattaisiin, että missään tilanteessa verotusarvo ei voi olla korkeampi kuin käypä arvo, ja asiantuntijan laatima arvio tuli riittää verottajalle todistukseksi kiinteistön käyvästä arvosta. Olisin valmis käärimään hihani ja tekemään parhaani, jotta tämä eriarvoisuus voitaisiin oikaista.
Vesa Aitto-oja
kansanedustajaehdokas (kd.)
Oulu