Suomi on muiden EU-maiden ohella sitoutunut kierrättämään yhdyskuntajätteistä 55 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2023 Suomen yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli 45 prosenttia, eli tavoitteesta ollaan jopa 10 prosenttiyksikköä jäljessä. Tieto on hälyttävä, sillä tavoitteiden saavuttamatta jättäminen voi aiheuttaa jopa sanktioita EU:lta. Vuodesta 2015 alkaen kierrätysaste on pysytellyt samoissa lukemissa, eli noin 40 prosentin tuntumassa. Kierrätysaste on kuitenkin hitaasti kasvussa, joten jotain on tehty oikein.
Olemme tottuneet puhumaan lajittelusta ja kierrätyksestä kierrätysasteen nostamisen yhteydessä. Jätelain mukaisessa etusijajärjestyksessä jätteiden ja materiaalien käsittelyn korkein tavoite on kuitenkin uudelleenkäyttö: tuotteiden ja materiaalien käyttäminen uudelleen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mahdollisimman pitkään. Jokainen meistä edistää uudelleenkäyttöä myymällä tai lahjoittamalla hyväkuntoiset vaatteet ja tavarat eteenpäin. Vain käyttökelvottomat joutavat sekajätteeseen.
Uudelleenkäytön lisääminen vaatii uusia liiketoimintamalleja ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Kunnat voivat edistää uudelleenkäyttöä esimerkiksi pohtimalla, miten ne voivat tehdä kestäviä hankintoja kierrätetyn tavaran markkinoita hyödyntämällä. Myös kierrätyskeskusten toiminnan tukeminen antaa pontta uudelleenkäytön kasvattamiselle.
Kiertokaari kunnallisena jäteyhtiönä haluaa löytää uusia tapoja kehittää jätehuoltoa ja uudelleenkäyttöä. Esimerkiksi poistotekstiilin keräyksen Kiertokaari aloitti ensimmäisten joukossa Suomessa. Nyt yhtiö pyrkii löytämään kansainvälisellä yhteistyöllä uusia keinoja kehittää poistotekstiilivirtoja EU:n Interreg NPA -rahoitteisessa THREADs-hankkeessa. Tekstiilikeräyksestä tuli pakollista kaikissa EU-maissa vuoden 2025 alussa. Kiertokaaren kautta sitä kulkee jo noin 200 000 kiloa vuodessa.
Kierrätystavoitteisiin pääseminen vaatii lisäksi tarkempaa lajittelua ja materiaalien saamista talteen puhtaana. Jokaisella meistä on rooli lajittelun edistämisessä. EU:n ja kansallisen lainsäädännön muutokset ovat tiukentaneet esimerkiksi biojätteen erilliskeräysvelvoitteita. Vuoden 2025 valtakunnallisia tilastoja saadaan vielä odottaa, mutta on todella mielenkiintoista nähdä, kuinka suuri vaikutus biojätteen erilliskeräysvelvoitteella on tuloksiin.
Kiertokaaren keräämän biojätteen määrä on noussut noin kymmenen prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Syksyllä 2025 tehty sekajätteen koostumustutkimus osoitti kuitenkin, että biojätettä on edelleen todella paljon sekajätteen joukossa. Paremmalla biojätteen lajittelulla voisimme siis helposti tuplata erilliskerättävän biojätteen määrän.
Yleisesti sekajätteen koostumustutkimukset ovat osoittaneet, että jopa 70 prosenttia sekajätteestä olisi ollut mahdollista lajitella ja kierrättää. Sekajätteen lajittelussa piilee siis valtava potentiaali kierrätysasteen nostamiseksi.
Sekajätteiden käsittelyssä painopiste on siirtynyt loppusijoituksesta polttoon noin kymmenen vuotta sitten. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto vuonna 2016 muutti lopullisesti yhdyskuntajätteen käsittelyn, kun sekajäte alettiin lähes kokonaisuudessaan toimittaa energiahyödynnykseen.
Seuraava askel sekajätteiden käsittelyssä Suomessa on laitosmainen lajittelu. Tämä tarkoittaa, että sekajätepussit avataan ja lajitellaan koneellisesti, jotta kierrätyskelpoiset materiaalit voidaan erotella ja ohjata kierrätykseen ennen polttoa.
Esimerkiksi Vantaan Energia suunnittelee laitosmaista lajittelulaitosta, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa muovinkeräyksen määrä pääkaupunkiseudulla. Laitoslajittelu nähdään syntypaikkalajittelua täydentävänä ratkaisuna, joka voi merkittävästi parantaa kierrätysastetta ja vähentää polttoon päätyvän jätteen määrää.
Ouluun perustettiin kunnallinen jätehuoltoliikelaitos 30 vuotta sitten. Vuosikymmenten kuluessa jätteiden käsittely on kokenut mullistuksen. Tarvitaan kuitenkin lisää mullistavaa ajattelutavan muutosta. Kierrätysasteen nostaminen ja kiertotalouden edistäminen vaativat sekä lainsäädännöllisiä ohjauskeinoja että käytännön ratkaisuja, kuten tehokasta erilliskeräystä, laitosmaista lajittelua ja uudelleenkäytön lisäämistä.
Koostumustutkimukset osoittavat, että potentiaalia kierrätyksen tehostamiseen on runsaasti, mutta se edellyttää sekä kansalaisten että yritysten aktiivista osallistumista ja uusia teknologisia ratkaisuja. Kiertotalous tarjoaa mahdollisuuksia sekä ympäristön että talouden näkökulmasta, ja sen edistäminen on välttämätöntä kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.
Antero Kiljunen
kiertotalouspäällikkö, Kiertokaari Oy