Aivan Kierikin päärakennuksen kylkeen pienen lammen rannalle kohoaa parhaillaan pieni hotellikylä, jossa ensimmäiset yöpyjät voidaan todennäköisesti ottaa vastaan ensi tammikuussa. Sauna päästäneen korkkaamaan jo joulukuussa. Terva tuoksuu ensimmäisten rakennusten seinälaudoissa.
Näinä päivinä rasahtaa Yli-Iin Kierikkikeskuksessa 75 000 kävijän raja rikki. Kolme vuotta toiminut Kierikki tunnetaan jo hämmästyttävän hyvin ulkomaita myöten ja juuri Kierikin ansiosta Yli-Iikin osataan sijoittaa melko hyvin kartalle.
Majoitustiloista käyntiin melkoinen vääntö valtuustossa, mutta päätös tehtiin ja rahat myönnettiin.
Hotellikylä nousee pääosin kunnan varoilla ja se tietenkin tuntuu. Ei ihme, jos valtuustossa jo mielellään järjestettäisiin Kierikki pois kunnan kontolta.
Liikelaitostaminen on ollut myös kunnanjohtaja Rauni Nokelan tavoitteena.
Viime keväänä kuntastrate-
giaan kirjattiin, että kunta pitäisi Kierikkiä viisi vuotta ja sen jälkeen hotelli-, ravintola- ja ohjelmapuolesta muodostettaisiin omillaan toimiva yrittäjävetoinen liikelaitos, joka alkuun voisi toimia kunnallisena.
Rahaa on toki alkanut kilahdella myös Kierikin tulopuolelle.
Vaikka Kierikki ei vielä tule toimeen omillaan, se pärjää jo nyt museonjohtaja Leena Lehtisen mielestä hämmästyttävän hyvin vastaaviin erikoismuseoihin verrattuna. Kierikin kaltaisia keskellä korpea sijaitsevia museoita on tosin kovin vähän, mutta monet isojen kaupunkien maakuntamuseotkin ovat jääneet tilastovertailuissa jälkeen.
"Viime vuonna tulot ovat olleet 200 000 euron luokkaa, joka on aika hyvin neljän hengen porukalta. Tänä vuonna ravintola siirtyi yrittäjältä meille, joten se tulee muuttamaan lukuja sekä tulo- että menopuolella."
Lehtisellä ei ole mitään liikelaitostamista vastaan, kunhan museo ja arkeologinen osaaminen erotetaan siitä pois. Se ei voi olla pelkkää bisnestä. Hotelli ja ravintola voisivat sen sijaan olla hyvin liikelaitoksen perustana.
Lehtinen toivookin, ettei mitään päätöksiä rysäytettäisi liian kiireellä ja tuhottaisi sitä, mikä juuri erottaa Kierikin muista. "Jos arkeologinen erityisosaaminen hävitetään, sen jälkeen Kierikiltä puuttuu sielu ja se on vain kuin mikä tahansa tienvarsikuppila tai elämyspuisto", pohtii Lehtinen.
Uudet tilat 1,5 miljoonaa
Kierikin museaalisen osan toivotaan pääsevän museoitten lakisääteisen avun piiriin, joka tietäisi 35 000 euron avustusta jokaista henkilötyövuotta kohti.
"Se ratkaisisi aika paljon, eikä Kierikki enää rasittaisi kohtuuttomasti kuntaa. Yli-Ii on kaikista pienistä Suomen kunnista ylivoimaisesti eniten omilla rahoillaan tukenut arkeologista toimintaa ja täyttänyt velvollisuutensa tavalla, josta olen ylpeä."
Parhaillaan Kierikkiin rakennettavat majoitustilat rokottavat kunnan kassaa 1,5 miljoonalla eurolla. Kaiken kaikkiaan Kierikin kokonaiskustannusarvio alkaa olla noin viisi miljoonaa euroa, josta kunnan osuus majoitustilojen rakentamisen jälkeen on ollut noin puolet.
LIISA LAINE