Yrittäjän tarina: Ou­lu­lai­nen Risto Hoik­ka­nie­mi vastasi pu­he­luun, joka johti kon­kurs­siin ja mil­joo­na­vel­koi­hin

Koti: Vauva pani ou­lu­lai­sen Kar­ja­lan perheen huo­ne­jär­jes­tyk­sen uusiksi

Keskoset: Ii­läi­nen Vera Tur­ti­nen painoi syn­tyes­sään vain 500 grammaa

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan – tutustu ja hae tästä

KHO ei tutki ym­pä­ris­tö­jär­jes­tö­jen il­mas­to­va­li­tus­ta – jär­jes­tö­jen toivoma en­sim­mäi­nen il­mas­to-oi­keu­den­käyn­ti ei toteudu

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan asiassa ei ollut valituskelpoista hallintopäätöstä. Oikeus päätyi ratkaisuun äänin 3-2.

Helsinki

Korkein hallinto-oikeus (KHO) ei tutki ympäristöjärjestöjen ilmastovalitusta, KHO tiedotti keskiviikkona.

Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto katsoivat valituksessaan, että valtioneuvosto oli laiminlyönyt velvollisuutensa päättää ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarpeellisista lisätoimista.

Kyse oli valtioneuvoston eduskunnalle viime lokakuussa antamasta ilmastovuosikertomuksesta, joka järjestöjen mukaan ei sisältänyt riittäviä toimia, joilla Suomen hiilinieluvajetta korjattaisiin.

Valituksen mukaan lisätoimien tarve oli ilmeinen, koska viime vuoden kesäkuussa saadut Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittivat, että maankäyttösektori oli toissa vuonna muuttunut ensimmäistä kertaa hiilinielusta päästölähteeksi.

KHO pohti valtioneuvoston päätöksen valituskelpoisuutta eli sitä, oliko päätöksestä ylipäätään mahdollista tehdä valitus tuomioistuimeen. KHO katsoi, että ilmastovuosikertomukseen sisältyvät valtioneuvoston ratkaisut eivät tässä vaiheessa sisältäneet valituskelpoista hallintopäätöstä.

KHO ratkaisi asian äänestyksellä äänin 3–2.

Järjestöjen mukaan KHO:n käsittely olisi toteutuessaan ollut Suomessa ensimmäinen ilmastonmuutoskysymyksiin liittyvä oikeudenkäynti.

KHO: Valtioneuvosto ei lainvastaisesti laiminlyönyt ilmastolain velvoitteita

KHO arvioi päätöksen valituskelpoisuutta ilmasto-oikeudellisessa asiayhteydessä tavanomaista laajemmin.

Se katsoi, että tuomioistuin voisi arvioida valtioneuvoston päätöksenteon lainmukaisuutta järjestöjen tarkoittamalla tavalla sellaisessa passiivisuutta osoittavassa tilanteessa, jossa päätöksen tekemättä jättäminen johtaisi ilmastolain vastaiseen lopputulokseen.

Toinen mahdollinen tilanne olisi sellainen, jossa valtioneuvoston tosiasiallinen toiminta osoittaisi, ettei sillä ole tarkoitusta tehdä asianmukaisia päätöksiä ilmastolain tavoitteiden ja velvoitteiden saavuttamiseksi riittävän nopealla aikataululla, KHO sanoi.

– Koska maankäyttösektorin suunnittelujärjestelmä oli vasta samana vuonna vähän ennen ilmastovuosikertomuksen antamista otettu ilmastolakiin ja koska lisätoimien tarvetta oli ryhdytty arvioimaan, asiassa ei voitu päätellä, että valtioneuvosto olisi ilmastovuosikertomuksen antaessaan lainvastaisesti laiminlyönyt noudattaa ilmastolain tavoitteita ja velvoitteita, KHO:n tiedotteessa kerrottiin.