Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuus on kuuma puheenaihe myös eduskunnassa. Hallitus on esittänyt yli kahden miljardin euron leikkauksia sote-palveluihin, joka on herättänyt huolta kansalaisten keskuudessa.
Keskustan 13 keinoa sote-palveluiden pelastamiseksi tuovat uusia ideoita ja ratkaisuja tähän kriittiseen tilanteeseen. Keskusta painottaa, että leikkaukset eivät ole ratkaisu, vaan tarvitaan innovatiivisia ja inhimillisiä lähestymistapoja.
Hallitus suunnittelee sairaaloiden keskittämistä ja ympärivuorokautisten päivystysten lopettamista monilla paikkakunnilla. Yöpäivystys loppuu Iisalmesta, Jämsästä, Kouvolasta, Raahesta ja Varkaudesta. Kemin, Oulaisten, Salon ja Valkeakosken sairaaloiden vaativampi leikkaustoiminta keskitetään pahimmillaan tuntien ajomatkan päähän.
Selvityksissä ei ole voitu osoittaa, että tämä toisi merkittäviä säästöjä. Päinvastoin se voi johtaa pidempiin matkoihin, kasvaviin hoitojonoihin ja heikentyneeseen potilasturvallisuuteen. Keskittämisen sijaan pitäisi keskittyä ratkaisuihin, jotka parantavat palvelujen saatavuutta ja laatua.
Keskusta on ehdottanut 13 keinoa sote-palveluiden pelastamiseksi. Näihin kuuluu muun muassa tekoälyn hyödyntäminen, normien purku ja Kela-korvausten kohdentaminen tehokkaammin. Viime syksynä esitettyihin ehdotuksiin kuuluu myös Kelan matkakorvausten sisällyttäminen hyvinvointialueiden budjetteihin ja ostopalvelujen hintojen kohtuullistaminen. Nämä toimet voisivat auttaa säästämään kustannuksia ilman, että palveluiden laatu kärsii.
Keskusta korostaa tekoälyn ja innovaatioiden merkitystä sote-palveluissa. Pohjois-Pohjanmaalla tekoälyä on jo käytetty menestyksekkäästi potilaskirjaustyön siirtämiseksi pois lääkäreiltä, mikä on vapauttanut resursseja hoitotyöhön. Tämäntyyppiset innovaatiot voivat parantaa tuottavuutta ja potilasturvallisuutta, ja niiden käyttöönottoa pitäisi tukea kansallisella ohjauksella ja rahoituksella.
Kela-korvauksia tulisi suunnata suun terveyteen, naistentauteihin ja hedelmöityshoitoihin sen sijaan että niitä käytetään yleislääkärikäynteihin. Tämä voisi vähentää painetta julkisessa terveydenhuollossa ja parantaa palveluiden saatavuutta.
Normien purkaminen ei kuitenkaan tarkoita rahoituksen leikkaamista hyvinvointialueilta. Esimerkiksi, kun hallitus pidentää ihmisten hoitoon pääsyä kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen ja imuroi rahat paremmasta palvelusta pois, ei alueelle jää muuta vaihtoehtoa kuin heikentää ihmisten hoitoon pääsyä. Tämän seurauksena hoitojonot kasvavat ja alueiden kustannukset pahenevat. Tarvitaan tarkempaa sääntelyä, joka antaa alueille oikeaa valtaa ja joustavuutta kehittää palveluita.
Keskustan ehdotukset tarjoavat monipuolisia ratkaisuja sote-palveluiden parantamiseksi. Sen sijaan että jatketaan leikkauksia ja keskittämistä, pitäisi keskittyä innovatiivisiin ja inhimillisiin ratkaisuihin, jotka hyödyttävät kaikkia suomalaisia. On aika ottaa nämä ideat vakavasti ja tehdä yhteistyötä terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi.
Hanna-Leena Mattila
kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen (kesk.), Raahe
Hilkka Kemppi
kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen (kesk.), Asikkala