1. Rahat oikeaan osoitteeseen
Oulu käyttää kulttuurille suunnattuja valtionapuja aivan muihin tarpeisiin. Miksi? Esimerkiksi teatterille, orkesterille ja taidemuseolle kuuluvia rahoja valutetaan toisiin taskuihin. Olisiko aihetta suunnata rahat sinne, minne ne on tarkoitettu? Lisäksi teatteri maksaa yli 2,2 miljoonan euron vuosivuokraa kaupungille. Miksi vuokra on isompi kuin muualla maassa?
2. Yhteistyö on pelkkää sanahelinää
Oulun seudun festivaalien yhteistyöstä on puhuttu pitkään, mutta tähän mennessä tulokset ovat olleet vaatimattomia ja tapahtumat paikoin päällekkäin. Kaikki järjestäjät sanovat periaatteessa kannattavan yhteistyötä, mutta sillä ehdolla, että mikään ei muutu ainakaan heidän festivaalissa. Kannattaako vielä yrittää yhteispeliä, jopa Oulun juhlaviikkoihin -- vai lyödäänkö kintaat naulaan ja jatketaan kukin tahoillaan, vaatimattomilla linjoilla?
3. Musiikkikeskukseen näyttelytiloja
Nyt kun Oulun musiikkikeskuksen yhteyteen vihdoin viimein suunnitellaan tiloja Oulun konservatorion pop- ja jazzmusiikin koulutukselle, kannattaisiko samalla lisätä Madetojan salin viereen myös kokous- ja näyttelytiloja sekä kunnollinen ravintola?
4. Mitä taidetunteja ja mistä
Opetusministeriössä kaavaillaan taide- ja taitoaineiden lisäämistä opetussuunnitelmiin. Asia on tärkeä aikana, jolloin kaivataan yhteisöllisyyttä. Tarkoittaako taide- ja taitoaineiden lisäys ehdokkaiden korvissa urheilua, kuvataidetta vai musiikkia? Mikä olisi sopiva painotus, ja mistä aineista tunnit otetaan pois?
5. Festivaalit junnaavat paikoillaan
Oulun seudulla on lukuisia kulttuuritapahtumia, jotka ovat vaarassa näivettyä rahan ja näköalojen puutteeseen, esimerkiksi ilmakitaran MM-kisa. Miksi päättäjät eivät ymmärrä tällaisten tapahtumien arvoa? Miten niiden kehittämistä pitäisi tukea?
6. Mikä on vapaan kentän arvo?
Vapaan kentän kulttuuriväki on raikastanut Oulun ilmettä viime vuosina. Mutta kaupungista puuttuu tarvittava tila, kulttuuritalo. Mistä sellainen löytyisi ja kuinka nopeasti? Olisiko syytä tehdä Oulu15-hankkeesta näkyvä vapaan kentän etujen ajaja?
7. Qstock tallautuu takamaille
Qstockia ei järjestetä ensi kesänä perinteisellä Kuusisaaren rockfestivaalialueella. Käykö Raatin kunnostuksen ja Kuusisaaren viheristutusten jälkeen niin, ettei soitto soi enää koskaan yhdellä Suomen parhaimmista festarinäyttämöistä?
Uuden paikan haku pelkästään ensi kesäksi on sujunut nihkeästi. Olisiko sittenkin syytä istuttaa ne harvinaisimmat kukat jonnekin muualle ja antaa kymmenien tuhansien nuorten nauttia jatkossakin festaritunnelmista oululaisittain parhaalla mahdollisella paikalla?
8. Viekö raha Pikisaaren taiteilijoilta?
Pikisaareen asettautuneet taiteilijayhteisö tuottaa monille ikimuistoisia elämyksiä, mutta moni virkamies ja grynderi näkisi keskeisellä kaupunkipaikalla mieluummin hyvätuottoisia luksusasuntoja kuin taiteilijoille kohtuuhintaan tarjottuja ateljeeasuntoja. Voittavatko kulttuuri ja kulttuurityöläiset rahan mahdin?
9. Naapurikunta jakamaan menoja
Kulttuurin kuluttaja ei katso kuntarajoja, kun hän lähtee hakemaan elämyksiä. Oululainen veronmaksaja toivoisi, että naapurikunnatkin jakaisivat näiden kalliiden kulttuurilaitosten kustannuksia. Pitäisikö esimerkiksi Oulun teatterin ja Oulu Sinfonian lipunhintoihin tuoda kotikunta-alennus?
10. Pitäisikö Valistustalo kuopata?
Vuonna 1918 perustettu Oulun Valistustalo Oy jakaa vuosittain apurahoja oululaiselle esittävälle taiteelle, viime vuonna 128 300 euroa. Tilikauden tulos viime vuonna oli osakejärjestelyjen vuoksi huikeat 3,7 miljoonaa euroa. Oulun kaupunki omistaa Valistustalon koko osakepotista noin 65 prosenttia. Valistustalo on kuitenkin joutunut yhtiömuotonsa takia verottajan hampaisiin, koska osakeyhtiötä pidetään erittäin harvoin verotuksessa yleishyödyllisenä. Pitäisikö 90-vuotias yhtiö yrittää purkaa ja perustaa sen tilalle jotain verotuksellisesti ajanmukaisempaa, vaikka kulttuurisäätiö?
Sirpa Erkkilä-Häkkinen, Oulu, ehdokasnumero 335
1. Onko Oulu saanut korvamerkittyä rahaa kulttuuriin, jota olisi suunnattu muuhun tarkoitukseen? Tämä pitää selvittää, jos näin on tapahtunut. Kaikki kaupungintoiminnot maksavat kaupungille vuokraa. Olemme siirtyneet tilaaja-tuottajamalliin, jolloin kiinteistön omistaja laskuttaa tilojen käytöstä, vaikka raha siirtyykin käytännössä vain taskusta toiseen.
2. Totta kai yhteistyötä kannattaa yrittää saada aikaiseksi erilaisten tapahtumien välille. Esimerkiksi Kuusisaaren rauhoittaminen rock-tapahtumilta varmasti lisää yhteistyön tarvetta tapahtumien välillä.
3. Erilaisia tiloja kannattaisi yhdistää samalle alueelle, jolloin synergiaa syntyisi, kun eri toimintoja voitaisiin hyödyntää erilaisissa tapahtumissa. Yrittäjä ja koko kaupunki hyötyisivät monipuolisesta tarjonnasta. Kannatan kaikenlaisten uusien ideoiden ja ajatuksien tutkimista. Kaupungissa kaivataan uusia ja rohkeita ideoita.
4. Mielestäni taideaineet ovat osa sivistystä, johon tulee panostaa. Myös liikunta on tärkeää, kuten muutkin aineet. Milloin kouluissa ryhdytään tekemään yhteistyötä eri aineiden välillä? Kävelyretki taidemuseoon tai -näyttelyyn, taidehistoriaa historian tunnilla, kotitalouden tunnilla makujen maailmassa käytäisiin läpi myös maantiedon asioita tai matematiikan tunnilla pohdittaisiin yhteyttä biologiaan. Myös valinnaisuutta voitaisiin rohkeammin lisätä jo alaluokilla.
5. Mielestäni eri tapahtumien yhteistyötä voisi lisätä myös taloudellisessa mielessä. Kaupungille tulee varmasti lukuisia avustuspyyntöjä vuosittain. Kaikkeen ei varmasti voida lähteä mukaan, mutta yhteistyöhankkeisiin kyllä. Mielestäni myös yritysten ja tapahtumien yhteistyötä tulisi lisätä.
6. Mielestäni olisi tutkimisen arvoinen asia, voisiko kulttuuritalon sijoittaa Kasarmintien varteen palaneen sähkölaitoksen luo, jossa jo nuorisokulttuuria harrastetaan.
7. Mielestäni on todella valitettavaa, ettei Qstockia voida enää järjestää Kuusisaaressa ja kehottaisinkin vielä osapuolten käymään asiasta keskusteluja. Uusi korvaava paikka tulisi löytää mahdollisimman pian ja läheltä keskustaa. Miksi Raatin kenttää tai Lammassaarta ei voisi käyttää tapahtumaan?
8. Kaupunki on suunnitellut asuntoja saaren tyhjälle osalle. Ei kukaan ole häätämässä asukkaita tai taiteilijoita saarelta. Pikemminkin saarelle saataisiin uusia asuntoja taiteilijoille tai muille, jotka tarvitsevat kyseisen kaltaisia työtiloja.
9. Seutuyhteistyö tai kuntaliitokset olisivat ratkaisu tähänkin ongelmaan. Kuntalainen ei todellakaan ajattele kuntarajoja, vaan käy teatterissa Oulussa, kenties töissä Kempeleessä, golfaa Haukiputaalla, laskee veneen vesille Iissä ja marjastaa Kiimingissä.
10. Vaikea ottaa kantaa, kun en tunne asiaa, mutta jos siitä hyötyvät käyttäjät, niin miksi ei.
Juha Huikari, Oulu, ehdokasnumero 348
1. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana tiedän tämän valitusvirren rahojen valumisesta vääriin kohteisiin. Se ei valitettavasti pidä paikkansa, jokainen laitos saa enemmän rahaa budjetissa kuin niiden valtionosuus on, joten ne ovat nettosaajia kaupungin rahoitusosuuden osalta. Eli väite ei pidä paikkaansa! Teatterin maksuosuus perustuu aikanaan siihen tehtyyn korjausinvestoinnin tasoon ja määrään eli siinäkään ei kai ole mitään kummallista; pitäähän asioita katsoa siltä kannalta, minkä tasoisissa tiloissa toimitaan.
2. Totta kai kannattaa, ja onhan se koomista, että puuhastellaan vain omasta hiekkalaatikosta käsin ja ajattelematta kokonaisuutta. Jonkun tahon pitäisi ottaa asiasta kokonaisvastuu ja muiden sitoutua siihen. Ulkoa ei kannata sanella. Nähtäväksi jää voisiko joku olla aloitteentekijä.
3. Koulutuksen yhteen paikkaan keskittäminen on järkevää, koska tilojen ja välineiden yhteiskäyttöä voidaan tehostaa huomattavasti. Ensi vaikutelmalla kokous- ja näyttelytilojen sekä uuden ravintolan lisääminen suunnitelmiin ei kuulosta onnistuneelta ratkaisulta.
4. Kaikkia taito- ja taideaineita; musiikkia, kuvaamataitoa jaliikuntaa lisää. Pois tunteja voi ottaa ns. reaaliaineista. Sen sijaan matematiikasta ja kielistä, mukaan lukien äidinkieli, ei saa mielestäni tunteja vähentää, koska ne ovat välttämättömiä aineita.
5. Päättäjät kyllä ymmärtävät tapahtumien arvon, mutta varmaan tarvittaisiin kohdassa 2 olevaa ratkaisumallia käyttöön.
6. Luulisi kaupungista löytyvän samanlainen tila kuin lepakkoluola oli Helsingissä aikanaan, jota ko. porukka voisi lähteä ruohonjuuritasolta kehittämään samalla tavalla. Tähänkin kyllä pitäisi aloitteen tulla tältä edellä peräänkuuluteltu porukalta, ei ylhäältäpäin annettuna, sillä niin se ei onnistu. Ei muuta kuin asian harrastajat ja aktiivit liikkeelle.
7. Totta kai Kuusisaarta pitää voida käyttää Qstockin näyttämönä jatkossakin. Sen sijaan Raatinsaaren kunnostus urheilutarkoituksiin pitää syväjäädyttää lopullisesti täysin terveen järjen vastaisena hankkeena.
8. Totta kai taiteilijayhteisön asema Pikisaaressa pitää turvata jatkossakin.
9. Kotikunta-alennus ei ole realistinen, eikä sille tielle pidä lähteä. Mieluummin kuntaliitosten kautta asiaa hoituu riittävässä määrin.
10. Harkinnanarvoinen idea tämä Valistustalo Oy:n muuttaminen säätiöpohjalle toimimaan. Kannatan asian selvittämistä.
Juha Jaako, Oulu, ehdokasnumero 352
1. Valtionavuthan eivät enää tule kunnille korvamerkittynä, vaan kunta voi itsehallintonsa puitteissa käyttää rahat miten parhaaksi itse katsoo. Mielestäni tämä on kuitenkin hyvin lyhytnäköistä politiikkaa. Oulun kasvaessa ja kansainvälistyessä korkeatasoisia kulttuuripalveluja tarvitaan yhä enemmän. Jos aioimme houkutella osaavia ihmisiä Ouluun ulkomailta tai esim. pääkaupunkiseudulta, niin meidän pitää pystyä tarjoamaan heille samat korkeatasoiset kulttuuripalvelut kuin mihin he ovat tottuneet entisessä asuinpaikassaan. Oulu ei voi olla enää mikään peräkylä tässä asiassa. Muuten kannattaisi ehkä verrata Oulu Sinfonian Madetojan salista maksamaa vuokraa muiden kaupunkien konserttisalien vuokriin.
2. Jokainenhan haluaa oman hiekkalaatikkonsa jossa leikkiä, mutta joskus olisi syytä myös leikkiä muiden kanssa. Yhteistyö sekä pienessä että suuressa mitassa on aina kannatettavaa, koska yksi plus yksi ei tällöin olekaan välttämättä kaksi, vaan se voi olla paljon enemmän. Tapahtumien päällekkäisyydestä voi olla hyötyäkin silloin, kun kohderyhmä on eri. Esim. EloJazz ja ja Oulunsalon musiikkijuhlat käyttivät samaa taiteilijaa (Iiro Rantala) tilaisuuksissaan, jolloin kustannuksia voitiin jakaa ja molemmat hyötyivät.
Ajatus Oulun juhlaviikoista olisi syytä ottaa pohdinnan alle. Tällöin useat pienet toimijat yhdistäisivät voimansa. Toisaalta pieniä festivaaleja tarvitaan eri vuodenaikoina; kaikkea ei ole hyvä panna samaan muottiin.
3. Musiikkikeskus pitäisi saada elävämmäksi, kokopäiväiseksi suuren yleisön olohuoneeksi, jolloin siellä voisi olla enemmän toimintaa: näyttely- ja kokoustiloja; kunnollinen ravintola, jossa voisi olla sekä ennen että jälkeen tilaisuuden; pieni putiikki (orkesterin levyt, paidat, ym.) museokaupan tapaan olisi varmasti yksi tapa elävöittää.
4. Taito- ja taideaineet eivät ole yksin urheilua, kuvataidetta tai musiikkia vaan kaikkea tätä. Enemmän kuin tuntimäärien lisäämistä tai vähentämistä yksittäisten oppiaineiden kohdalla, kannatan integrointia eli yhteistyötä, yhteistoimintaa opettajien ja oppiaineiden välillä. Tässäkin pitäisi muut päästää leikkimään hiekkalaatikolle. Kehittämisen varaa on eri oppiaineiden välisessä yheistyössä ennenkaikkea yläkoulun ja lukion puolella.
Osana kouluviihtyvyyden parantamista on oppimisympäristöjen kehittäminen (mikä on myös Opetushallituksen laajamittainen projekti tällä hetkellä). Hyvä esimerkki tästä on konsertti- tai teatterivierailu, minkä ei välttämättä tarvitse olla osa musiikintuntia ja taideaineita vaan se voisi palvella myös muita koulun oppiaineita kuten historiaa, kieliä, liikuntaa, maantietoa, biologiaa, ... Näin päästäisiin siihen, että uudistus ei olisi keltään pois vaan se toisi lisää koulun normaaliin opetukseen ja olisi osa kulttuuriin kasvamista.
5. Ilmakitaran MM-kisa on hyvä esimerkki omaperäisestä ja hullusta ideasta, joka on maailmanlaajuisesti kiinnostava. Sen pitäisi kuulua itsestäänselvästi osaksi Oulua ja sen kulttuurielämää.
Tämä tapahtuma hyötyisi eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä esim. osana juhlaviikkoja, jolloin kaupungissa pyörisi runsaasti muitakin eri kulttuurialan toimijoita ja kustannukset jakaantuisivat kaikkien kesken.
6. En valitettavasti tunne asiaa kovin hyvin, mutta Kultturitalo on kannatettava ajatus. Muistaakseni Ouluun juuri palkattiin kaksi kulttuurijohtajaa (Forsblom & Rantala) (Kaleva 18.9.2008), eikö heidän työnkuvaansa sopisi tämän puolen kehittäminen kuten myös hiekkalaatikkojen raja-aitojen poistaminen?
7. Pitäisi miettiä mitä on kulttuuri ja mikä on arvokasta. Rehuja voi istutella muuallekin. Qstock on ollut Kuusisaaressa pitkään. Kuusisaari on keskeinen ja erinomainen paikka tälle festivaalille, mahdolliset häiriöt paikalliselle asutukselle ovat kovin lyhytaikaisia.
8. Pikisaari on syytä säilyttää keitaana kaupungin keskellä vähän samaan tapaan kuin Hupisaaret on keskustan keidas. Oulussa on vähän kulttuurimiljöitä. Pidän vieraana ajattelua, jossa kaikki nähdään vain tonttimaana ja siitä saatavana hintana.
9. Tietysti oululaisena veronmaksajana toivoisi, että koska naapurikuntien asukkaat käyttävät Oulun kulttuuripalveluja, heidän tulisi osallistua myös palveluiden tuottamisen kustannuksiin. Suomalaiseen kulttuuriin ei mielestäni kuitenkaan sovi tapa, jossa lipun ostajalta kysytään kotikuntaa ja lippuluukulla oululaiset saisivat lipun halvemmalla. Tämä ei mitään rakenna ja toisi pelkkää mielipahaa.
Kokonaan toinen asia on, että naapurikuntien tulisi mielestäni osallistua Oulun kulttuuripalveluiden tuottamisen kustannuksiin. Tämä ongelma on kuitenkin poistunut Ylikiimingin kohdalta sen liityttyä Ouluun ja muidenkin naapurikuntien liittyminen Ouluun lienee vain ajan kysymys. Mistään isosta ongelmasta ei ole kysymys.
10. Ilmeisesti tässä tilanteessa säätiöiminen olisi paras ratkaisu. Taitaa kuitenkin Valistustalon taloudellinen asema olla niitä pienimpiä ongelmia Oulun kulttuurielämässä.
Ulla Lassila, Oulu, ehdokasnumero 374
1. Kysymyksiä sivuttiin eilisessä Merikoski-kerhonkin järjestämässä vaalikeskustelussa. Vastaus on yksinkertainen: tietenkin rahat pitäisi suunnata sinne, minne ne on tarkoitettu. Ja toki on käsittämätönta, että teatterin vuoksivuokran osuus kaupungille on Suomen suurin.
2. Toki olisi hyvä, jos eri tapahtumat saataisiin koordinoitua saman sateenvarjon alle. Jokaisen ei tarvitsisi tällöin aina ja uudelleen keksiä pyörää. Tietotaito olisi jaettavissa. Kustannuksiakin saataisiin jaettua ja pienennettyä yhteistyöllä. Myös katsojille/osallistujille tilanne olisi selkeämpi. Mutta miten tähän päästäisiin?
3. Jos pitää priorisoida, priorisoisin vapaan kentän kulttuuritalon Madetojan näyttely-, kokous- ja ravintolatiloja tärkeämmäksi. Kaikkea kun ei voi saada!
4. Taide- ja taitoaineet ovat käsityö, kuvataide, musiikki sekä äidinkieli ja kirjallisuus. Olisi entistä enemmän huomattava, että oppiaine ´äidinkieli ja kirjallisuus´ on mitä suurimmassa määrin taideaine: se on oman kulttuurin opiskelua, kirjoittamisen monenmuotoista kokeilua, ilmaisua, kirjallisuuden lukemista. Ja mieluummiin minä menisin sellaisen kirurgin leikattavaksi, joka on koulussa tehnyt ja oppinut käsityötä! Terveystiedosta voisi vapauttaa tunteja edellä mainittuihin aineisiin!
5. Tässä viittaan kysymyksen 2 vastauksiin. Kysymyksenasetteluun vastaisin: toisaalta, sekin on hyväksyttävä, että festivaalit elävät aikansa ja uusia tulee tilalle. Miksi kysymyksessä otettiin esimerkiksi ilmakitaran MM-kisat? Olen ymmärtänyt, että musiikkivideofestivaalia ilmakitaran kisoineen ollaan kehittämässä eu-rahan turvin, tai ainakin toive sellainen olisi.
6. Tämä kysymys on mielestäni ajankohtaisin kysymys Kalevan asettamien kysymysten joukossa. Toki vapaan kentän kulttuuritalo tarvitaan. Tällä hetkellä puhutaan Lasaretinväylästä, mutta tyhjiä isoja tiloja löytyy muualtakin kaupungista. Oulu15-hanke voisi olla hyvä vapaan kentän etujen ajaja.
7. Kun puhutaan lasten- ja nuortenkulttuurista, lastenkulttuuri tulee hyvin hoidettua. Juuri tietynikäiselle nuorisolle on vähän tarjontaa (siis noin 13 - 18-vuotiaille). Qstockille on löydettävä nopeasti paikka tai sitten on jätettävä kukat istuttamatta.
8. Jos Pikisaari taiteilijayhteisönä katoaa, on se osoitus Oulun kaupungin lyhytnäköisestä politiikasta. Ei taiteilijayhteisö tyhjästä synny. Aikanaan Pikisaari osoitettiin taiteilijoiden käyttöön, siinä linjassa pysyttäköön.
9. Mielestäni Oulun kaupungilla on vastuunsa ja velvollisuutensa isona ja vahvana Pohjois-Suomen kaupunkina pitää huolta pienemmistään. Sehän se vasta hävytöntä olisi, että utajärvisille teatterilippu olisi kalliimpi kuin oululaisille. Pikemminkin pitäisi kysyä, miten Oulu voisi osallistua ympäristökuntiensa kulttuurityön tukemiseen, esimerkkinä olkoon vaikka Haukiputaan operettiviikot.
10. Olkoon Valistustalon muoto yhtiö tai säätiö, tärkeintä on, että taiteilijat ja kulttuurin tekijät saavat siitä mahdollisimman suuren hyödyn. Se muoto valittakoon, mikä palvelee tätä tarkoitusta parhaiten.
Kari Myllyniemi, Oulu, ehdokasnumero 385
1.Valtionavut eivät ole korvamerkittyjä. Miksi valtio ei toimita rahaansa suoraan kaupungin kassaan ja sillä maininnalla, että ko. rahasumma on todella tarkoitettu vain kulttuuriin? Miksi tästä on tehty ongelma? Nyt Sarkomaa on jotain puhissut, mutta ei siitä ole mitään selvää saanut. Meidän virkamiehet väittävät, että Oulun kaupunki on lisännyt omasta pussistaan enemmän rahaa kulttuuriin, kun olisi valtion osuus.
Vanhana valtiontilintarkastajana toistan, jos valtio määrää, että rahat tulee käyttää ja niistä valtiolle tili tehdä, niin ei kukaan hullu muuten menettele. Asia ei taida olla ihan niin yksinkertainen, kun näytelmän on juonena esitetty.
Teatteri saa juuri saman summan rahaa budjetissa vuokraansa, kun se toisella kädellä maksaa. Sinänsä menettelystä saisi aika moisen hupinäytelmän, kun näytettäisiin, kuinka raha siirtyy samojen housujen takataskusta etutaskuun ja sitten luullaan, että raha matkalla lisääntyy - jaa liittyisikö se jotenkin lisääntymiseen ihmeeseen. Jospa suuremmalla summalla halutaan osoittaa, että Oulu rahoittaa teatteria paremmin kuin muut? Olisikohan tuo ilkeästi ajateltu? Tuo summa pitäisi poistaa kokonaan tehtäessä vertailuja.
2. Tottahan toki yhteistyö aina kannattaa, mutta kun jokaisen järjestäjän pitää vetää siitä välistä myös elantonsa. Oulussahan on esimerkkiä huonosta yhteistyöstä esimerkiksi jalkapallomarkkinoilla. Siellä tapellaan keskenään niin paljon, että ei vieläkään ole näkyvissä Ouluun mestaruussarjan joukkuetta eikö tule ellei nykyiset riitapukarit laiteta näyttelemään teatteriin vaikkapa "Tulitikkuja lainaamassa". Ehkä kaupungin pitäisi ottaa asia hoitoonsa, mutta se ei halua taloudellista riskiä. Joka kesätapauksen jälkeen järjestäjät ovat vuoron perään raastuvassa. Siitäkin voisi saada jo näytelmän aineksia.
3. Tietenkin kannattaisi, mutta kaupungin investointikyvyllä on silläkin rajansa. Kun rakentaminen hiipuu, niin silloin pitäisi toisaalta yhteiskunnan rakentaa ja niin Oulu aikoo tehdäkin. Koulut taitaa mennä nyt edelle.
4. Taide ei taida sentään sisältää urheilua, vaikka juuri liikuntaa kouluissa tulisikin lisätä. On liian vaikea kysymys, mitenkä tunnit tulisi järjestää. Pitää vain ihmetellä, miksi pitää 9 vuotta käydä koulua, että saa perustiedot jotensakin kaaliinsa. Varmaan koulussa opetetaan liian paljon tai liian tarkasti, koska aikaa saadaan kulumaan. Joskus käy mielessä, onko koulu vain lasten säilytyspaikka, jotta lapsista ei tarvitse vanhempien huolehtia. Taitaa olla ilkeä ajatus.
5. Otan kantaa vain ilmakitaraan eli pitäisikö päättäjien ymmärtää ilmakitaran soittoa. En minä muista koskaan sellaisen tyyppistä kitaraa edes nähneeni. Suvussani on kyllä mestaripelimannejakin (Riskut) ja sain naapurissa tavata mm. Pauli Norrbackan, mutta kyllä hän aina jotain näyttävää kapistusta soitti. Mitä varten yhteiskunnan pitäisi kaikkea humpuukia tukea, kun vanhuksetkin on vielä hoitamatta? Jos se hauskaa ja järkevää, niin kyllä sen saa maksaa ne, jotka siitä pitävätkin.
6. Eikö Oulu ole täynnä kulttuuritaloja, on teatteri, museoita, Madetojan saleja jne. Jospa pysytään yhteiskunnan rahojen käytössä kuitenkin vähän maan tasalla. Oulu on harvoja kaupunkeja, joka jokaiseen uuteen ja jopa kunnostetaan rakennukseen käyttää prosentin kokonaiskustannuksista kulttuurin hyväksi. Eikö se ole mitään??
7. Kuusisaari on vallan sopiva paikka myös tulevaisuudessa. Ääni on kyllä liian kovaa, joten lähinaapurit pitäisi kustantaa siksi ajaksi hotelliin asumaan.
8. Täysin johdatteleva kysymys. Kysymys on yhdestä yksityisen talosta. Nyt Pikisaaressa asuvat taiteilijat ovat vallanneet saaren itselleen ikiajoiksi. Eikö Oulussa ole ketään muita taitelijoita, joilla olisi myös oikeus asua Oulun komeimmilla paikalla?Taiteilija-asunnot tulisi olla määräaikaisia, korkeintaan yhden hallussa 10 vuotta ja taiteilijat pitäisi valita hakumenettelyn perusteella kykyjen mukaan.
9. Ajatus ei taida oikein saada kannatusta, vaikka olisikin aivan oikeudenmukaista. Isolla on kuitenkin vara olla myötämielinen pieniä kohtaan. Varsinkin, kun lipun hinnalla ei paljon mitään kateta todellisista kustannuksista. Ehkä valtion pitäisi huomioida tämä seikka paremmin ja rahoittaa enemmän niitä kuntia, jotka kustantavat myös ympäristönsä kulttuurinautinnot.
10. Kateus vie kalatkin vedestä. Jospa osakkeenomistajat ovat omansa ansainneet, vaikka heidän varsinainen tarkoituksensa ei olekaan toteutunut. Säätiöitä ryhdytään myös kohta verottamaan, joten siitä ei ole apua. En tunne riittävästi asiaa, mutta demokratia ei ole sitä, että kaikilla on yhtä huono olla.
Ritva Rundgren, Kempele, ehdokasnumero 38
1. Kulttuuriin myönnetyt valtionavut pitää käyttää siihen sellaisenaan tai opetusministeriön tulee periä niitä takaisin. Kulttuuri luo hyvinvointia, museokäynti liittää menneisyyteen ja teatterissa voi kuvitella olevansa joku muu.
Ooppera Helsingissä syö euroja miljoonakaupalla ja me tyydymme Pohjois-Suomessa siihen. Oopperanautinto ei takuulla ole yksittäiselle henkilölle niin ainutlaatuinen, että joka lippua pitää valtion sponsoroida satoja euroja. Rahat tänne pohjoiseen ja heti! Haluan omalta osaltani ainakin keskustelua, onko todella pakko sijoittaa niin paljon musiikkiin ja lähinnä eliitin nautintoihin. Oopperan organisaatio työllistää suomalaisia eli on kotimaista työtä, mutta se nielee liikaa rahaa. Useimmat suomalaiset eivät käy oopperassa kertaakaan elämässään. Voisiko etäoopperaa Helsingistä näyttää isolla näytöllä Letkunpuistossa? Tai Kempeleessä?
2. Yhteistyö on aina kiinni henkilö- tai asiakemioista, siitä, miten yksilö toimii ja mistä saa luontevia yhteistyökumppaneita. Kempeleeseen eivät festivaalien järjestelyloiskeet ole kuuluneet, joten en tiedä mistä on kysymys. Paras-hanke velvoittaa yhteistyöhön alueella, joten sitä pitäisi noudattaa.
3. Näyttelytilat maksavat paljon ja paikka on keskustasta liian kaukana. Mielipide on kempeleläinen, joten on vaikea ottaa kantaa ilman muita asiatietoja. Eri taidemuotojen välillä on paljon yhteisiä sisältöjä. Toinen innostaa toista.
4. Riittääkö lapsille ja nuorille vain peruskoulun taide- ja taitokasvatus?
Taidekasvatuksesta saa perustiedot koulussa. Taide- ja taitoaineet tarkoittavat musiikkia, kuvataidetta, teknistä tai tekstiilikäsityötä sekä liikuntaa. Alakoulussa tuntimäärä on ehkä kohdallaan, mutta yläkoulussa tarvitaan kaikkia näitä lähes joka luokka-asteella. Koulun kerhot ovat palaamassa takaisin, joten kerhonpitämisen perinne kouluissa säilyy!
Vapaa-ajan taidetunteja saa monesta paikasta ja lisäksi opetusministeriö antaa järjestäjäkunnalle taide-euroja, noin 2 euroa/asukas. Harrastusmaksujen vertailu olisi välttämätöntä, jotta kaikilla olisi mahdollisuus harrastaa perusjuttuja. Ei mitään sponsorointia millekään lapsi- tai nuorisojoukolle, vaan samalle viivalle kaikki, niin hengen kuin ruumiinkulttuurikin!
Oulunsalossa, Kempeleessä ja Limingassa teemme parhaamme harrastusmahdollisuuksien järjestämisessä, vaikka lapset käyttävät jonkin verran myös Oulun tarjontaa. Kempele ostaa Oulun konservatoriosta oppilaspaikkoja, jotka maksavat kunnalle vajaa 1000 euroa oppilasta kohden vuodessa. Se on ehdottomasti liikaa, jos sama oppilas saa vuosittain tällaisen tuen vaikka muutaman vuoden. Kyseenalaistan asian näin julkisesti, koska se oli valtuustossa vain läpihuutojuttu.
Musiikki ja kuvataide eivät saisi olla vaihtoehtoisia yläkoulussa.
En olisi ottanut terveystietoa kouluun, koska se on syönyt taide- ja taitoaineiden tunteja. Taide eheyttää ja on tunteiden tulkki sekä tuo hyvinvointia ja terveyttä. Esteettinen kasvatus on koulun sivistävä perustehtävä. Jotkin hyvät oppimiskokemukset taidetunneilta säilyvät koko elämän. Kummitaiteilijasysteemi Tanskan mallin mukaan olisi hyvä.
Säätiöillä on apurahoja, joita työryhmät ja yksittäiset henkilöt, kuten taiteilijat ja opettajat, voivat hakea lasten ja nuorten taidekasvatukseen. Myös pohjoismaiset rahastot jakavat apurahoja.
Erikoisluokat on tarjoavat lahjakkaille lapsille omien taitojen kehittämistä, mutta minä pitäisin parempana sitä, että lahjakkaat musisoivat tai taiteilevat lapset olisivat rikastuttamassa omalta osaltaan toistenkin oppimista. Esimerkin ja yhteisöllisyyden voima tulee siinä, kun yhdessä opitaan.
Missään nimessä en kannata Oulun kristillisen koulun perustamista. On parempi olla toisten kanssa ja antaa oma hyvä panoksensa eettiseen ja moraaliseen kasvamiseen. Suomalaisen koulun hyvä puoli on juuri siinä, että ei jakauduta parempiin ja huonompiin.
5. Musiikin ystävänä ja itsekin musisoivana siihen laitettaneen liikaa rahaa verrattuna kuvataiteisiin. Pitäisi pohtia, mikä siinä musiikissa maksaa. Pitäisi panna useampi soittamaan ja opettelemaan. Niinhän kuvataiteissakin laitetaan sivellin sormiin ja käsketään maalata. Luovuus astuu esiin, jos rahahanat ehtyvät.
6. Kulttuuriväki on aina ollut aloitteellista ja omaperäistä. Kulttuuri saa näkyä ja kuulua ihmisten arjessa ja pyhässä. Mutta se tarvitsee tiloja, jotta aloitteellisuus ja luovuus kasvaisi ja siten tuottaisi kaikille elämyksiä ja hyvinvointia sekä sosiaalisen osallistumisen mahdollisuuksia.
Kunnat tukevat yritystoimintaa. Kulttuurin tuotteistaminen tekee siitä paremmin elinkeinojen tukemiseen oikeutettua tukea. Kulttuuri tarvitsee kunnan tukemia tiloja. Kulttuuri- ja hyvinvointialat ovat tulevaisuuden työllistäjiä, kun eläkeläisten määrä kasvaa kovasti.
Oulun seudulle on jalkautunut EU-rahoitteinen monivuotinen hanke ART360, joka koskee kuvataidetta ja visuaalisia taiteita, elokuvaa, muotoilua ja taidekäsityötä. Hanke ajoittuu vuosille 2007-2013. Hanke koskettaa vapaata kenttää ja ammattilaisia ja siinä on välitystoimintaa. Vapaa kenttä toimii paremmin, jos se saa maksutonta opastusta, koulutusta ja tiedotusta. Odotamme koko maahan ulottuvaa hanketta, joka Oulun alueella sisältää myös kansainvälisyyttä. Oulu 15 hanke on hyvä edelleen, vaikka Oulu ei päässyt eurooppalaiseksi kulttuuripääkaupungiksi.
Kempeleen, Oulunsalon ja Limingan kuntien kuvataidealan ihmiset ovat kokoontuneet Rantalakeuden kuvataidealan toimijat -nimisenä vapaana ryhmänä Heli Metsäpellon aloitteesta keväästä 2008 lähtien. Meillä on ollut tavoitteena saada asiallisia työskentelytiloja kuntiin sekä löytää toisia kulttuurikärpäsen puraisemia ihmisiä toimimaan ja kouluttautumaan yhdessä. Suunnitelmia ja rahoitusviritelmiä on tehty ensi vuodelle. Rantalakeudella on Limingan taidekoulu ja Oulunsalon taideinstituutti sekä haaveissa Kulttuuri-Pirilä, työnimeltään Pirilän monitoimikeskus. Terveisiä Kulttuuri-Kauppilaan Iihin! Verkostoja ja uskallusta yhteistyökumppaneiden etsintään kulttuurikentällä koko Oulun seudulle lisää!
7. Pitää muistuttaa itselleen, että nimi on tullut Kuusisaaresta. Nuoriso tarvitsee musiikkipaikkoja, jonne tullaan kaukaakin. Alueen historiasta löytyy vaikka minkälaisia nimivihjeitä eri tapahtumille. Tutustu Limingan Limmiin! Siitä täällä takamailla Limingan taidekoulun avustuksella on veistetty jo vaikka mitä, muun muassa sarjakuvaa ja patsaita.
8 . Kannattaa käydä Luulajassa katsomassa Maailmanperintökohdetta, Gammelstadin kirkkokaupunkia, jossa on noin neljäsataa pientä mökkiä kirkossakäyntiä varten. Niitä on pidetty arvossa ja niitä käydään katsomassa. Mitä me haluamme säilyttää jälkipolville? Mitä merkitystä vanhoilla rakennuksilla on kaupunkikulttuurissa rahan lisäksi. Laatikkoteatterirakennus on niin ruma, että ei kehtaa paljon katsoa. Onneksi teatterin toiminta on kuitenkin ihan muuta. Teatteri ja muut laatikot kertovat aikansa arkkitehtuurista ja kaikkeen tottuu.
9. Pitäisikö ruveta toimimaan oikeudenmukaisesti? Siitä varmaan seuraisi jonoja, jos joka ovella kysyttäisiin kotipaikkakorttia. Se olisi oikeaa korttipeliä. Asia tulee hoitaa hallinnon tasolla ja valmistella budjetissa yhteistyötarjouksen tullessa. Taikalamppuverkoston valtionosuuden saannin ehtona on verkostoituminen naapurikuntiin. Muuten valtionosuuksia ei käytetä ehtojen mukaisesti. Vaikka kuinka pieni asia tämäkin saattaa olla, niin pitää toimia oikein. Olemme Limingassa itse olleet aloitteellisia ja yhteistyö Oulun taidemuseon kanssa on alkanut hyvin lasten kuvataidekasvatuksessa.
10. Hieno juttu, jos noin paljon on Oulun Valistustalo Oy voinut sijoittaa kulttuuriin. Verot pitää maksaa niin kuin muittenkin. Säätiön perustaminen olisi hyvä ratkaisu.