Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen syksyllä 2024 toteuttamaan hyvinvointikyselyyn (Minun Arkeni ja Elämäni) vastasi 8 123 Pohteen alueella asuvaa 18 vuotta täyttänyttä. Oulusta vastauksia kyselyyn saatiin 2 493.
Vastaajien ikä painottui työikäisiin, joita oli yli puolet vastaajista. Yli 65-vuotiaita vastaajista oli 37 prosenttia. Kyselyn tulokset osoittavat, että ihmiset kokevat elämänsä vahvuuksiksi ja voimavaroiksi muun muassa asumisen, luonnon ja perheen.
Vastaajilta kysyttiin, että mihin 1–3 elämän osa-alueeseen he kaipaavat eniten muutosta. Muutosta toivottiin erityisesti rahan riittävyyteen arkeen ja peruselämään, kehon terveyteen, muihin ihmissuhteisiin, avun ja palvelujen saantiin silloin kun niitä tarvitaan, sekä liikuntaan ja fyysiseen aktiivisuuteen.
Kyselyn tulokset nostavat esille suuruuden politiikan heikkouden sekä kannustavat huhtikuussa valittavia hyvinvointialueen- ja kunnan päättäjiä keskittymään perusasioihin. Kun pyritään palvelemaan mahdollisimman suurta kokonaisuutta, vetäydytään etäälle eri puolella Oulua sekä hyvinvointialuetta asuvista ihmisistä, arjesta ja tarpeesta.
Omaan hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä valintoja ja tekoja ohjaa monen arjessa raha. Kun raha ei riitä arkeen ja peruselämään, valitaan mistä perustarpeista tingitään (terveellinen ruoka, terveysmenot, hammaslääkäri, liikkumis-, liikunta- ja kulttuurikulut). Nykyhallituksen päätökset sekä peruselämisen kustannusten nousu vaikuttavat arjen hyvinvointiin.
Olen tehnyt hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä valmisteltavalla hyvinvointialueella sekä viimeiseksi kunnassa. Näen, että meidän tulee päätöksenteon kautta lisätä arjen hyvinvointia lähellä ihmisiä.
Arjen hyvinvointi tarkoittaa esimerkiksi lähipalveluita, yhteisöllisyyttä sekä yksinäisyyden ehkäisyä, lapset ja nuoret kohtaavaa perusopetusta/varhaiskasvatusta, vanhemmuuden tukea, varhaista tukea, arkiliikkumisen mahdollistamista, järkevää kaavoitusta, yritys- ja innovaatiomyönteisyyttä, harrastustoimintaa eri-ikäisille.
Arjen hyvinvointi ei edellytä kalliita hankkeita tai investointeja, sen sijaan se edellyttää koko Oulun ja haja-asutusalueiden tuntemista sekä kehittämistä. Arjen hyvinvointi syntyy eri toimijoiden (järjestöt, urheiluseurat, yritykset, julkiset sekä muut toimijat) yhteistyössä.
Kunnan velvoite on edistää asukkaidensa hyvinvointia. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan tätä tehtävää on hoidettava yhteistyössä hyvinvointialueen, yritysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Lait ohjaavat meitä perusasioiden äärelle, keskitytään niihin!
Meidän on syytä panostaa ennaltaehkäisyyn. Ennaltaehkäisevän työn asiantuntijana mottoni on, että ”Fiksu kunta toimii ajoissa”. Fiksu kunta onkin köyhän hyvinvointialueen paras yhteistyökumppani.
Janika Harju
laillistettu sosiaalityöntekijä, yhteiskuntatieteiden maisteri, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntija, vara-aluevaltuutettu (kesk.), Oulu