Maakunnan valtikkaa kantanut keskustapuolue hävisi Oulun ympäristökunnissa eniten Kiimingissä, missä yksinkertaisen enemmistön sulatti peräti viiden paikan tappio. Oulunsalossa kävi samoin, kun keskusta menetti neljä paikkaa. Haukiputaalla tappio oli kolme ja Muhoksella kaksi paikkaa.
"Kyllä voi sanoa, että tämä on Kiimingissä täysi muutos edelliseen", tuulettaa kokoomuksen ääniharava Pekka Simonen (kok). "Kuntalaiset halusivat, että Kiimingissä siirrytään demokraattiseen päätöksentekoon ja ruvetaan katsomaan vähän tulevaisuuteen. Jätetään se perinteinen 1970-lukulainen politikointi pois ja siirrytään nykyaikaan."
Keskustapuolueen paikkamäärä putosi Kiimingissä 15:een. Lisäpaikat menivät kokoomukselle (3) ja perussuomalaisille (2). Vasemmistoliitto säilytti entiset kuusi, demarit neljä ja vihreät yhden paikkansa.
"Siinä oli kaksi asiaa. Valtakunnallinen trendi, jossa perussuomalaiset ja kokoomus pärjäsivät koko maassa näkyi myös meillä ja toisena päivänpolttavana asiana oli varmasti tämä kuntaliitosselvittely, johon on ollut erilaisia näkökulmia", tappiota arvioi Kiimingin valtuuston puheenjohtaja Matti Kontio (kesk.).
Kokoomus on Kiimingissä ajanut kuntaliitoksen pikaista selvitystä, keskustapuolue on halunnut odottaa ensin seutukunnallista palveluselvitystä. Yksi Kiimingin vaalituloksen yksityiskohtia on se, että entinen kunnanjohtaja Eino Issakainen (kesk.) jäi selvästi
Pekka Simosen mielestä Kiimingissä ei ole toimittu normaalien demokratian pelisääntöjen mukaan. Viesti halusta muutokseen, avoimeen ja keskustelevaan päätöksentekoon oli hänestä tosi selkeä. Yhden veto-oikeus kaikkeen on vääristänyt keskustelua.
"Kyllähän tosiasia on, että keskustapuolue on tietyllä tavalla meidän veljespuolue ja haluan, että me lähdemme tekemään hyvää yhteistyötä, kuntalaisten parhaaksi kaikkien kanssa. Minusta se vastakkainasettelu ei ole oikein", Simonen kuitenkin toteaa.
"Hyvässä yhteistyössä niin kuin on tähänkin asti on viety. Vaikka neljä vuotta sitten saimme yksinkertainen enemmistön, niin samalla lailla käytiin neuvottelut kaikkien ryhmien kesken ja jaettiin paikat voimasuhteitten mukaisesti. Hallituksessa ovat vihreitä lukuunottamatta kaikki ryhmät. Kyllä me on sillä lailla haettu konsensusta näihin päätöksiin," Kontio korostaa.
Ympäristökunnista esimerkiksi Iissä palattiin kuntaliitoksen jäljiltä 48 valtuutetun suurvaltuustosta kunnan koon edellyttämään 35:een ja se merkitsi keskustalle 14 paikan tappiota, vaikka äänimäärä putosi vain 133:lla. Vasemmistoliitto lisäsi Iissä äänipottiaan yli 170:llä, mutta menetti kaksi paikkaa.
Kova paikka
Yli-Iissä (16-5) ja Lumijoella (12-5)
keskustapuolue säilytti valtuustopaikkojen lisäyksellä selkeän enemmistön, samoin Tyrnävällä (18-9), vaikka paikkamäärä pysyi entisellään. Lisäpaikkoja irtosi myös Hailuodossa (8-9) ja Kempeleessä (19-24), mutta ilman enemmistöä. Kaikista tiivein tilanne on Haukiputaalla, missä puolueen paikkamäärä putosi 15:een. Vasemmistolla (-1) ja demareilla on yhdeksän, kokoomuksella viisi (+1) ja perussuomalaisilla kaksi (+2).
"Meillä on kova paikka pohtia, miten yhteistyön käsi yli puoluerajojen tässä ojentuu, niin vasemmiston kuin oikeistonkin välillä. Meillä on aika myrskyisä ja värikäs kausi ollut. Kaikki ovat odottaneet, että uuden vaalin kautta saadaan uutta potkua ja eväitä politiikkaan Haukiputaalla," uskoo valtuuston varapuheenjohtaja Mirja Vehkaperä (kesk.)