Lisäresurssin tarve Kempeleen varhaiskasvatuksessa on suuri. Arvion mukaan ensi vuoden alussa pitäisi perustaa kolme uutta päiväkotiryhmää, sillä järjestelyn piirissä on noin 40 varhaiskasvatushakemusta. Suurin osa paikkaa hakevista lapsista on alle kaksivuotiaita.
Päivähoitoikäisen lapsen kokonaiskustannuksen arvioidaan olevan kunnalle keskimäärin noin 12 000 euroa vuodessa. Jotta kustannukset pysyisivät kurissa, kunnassa pohditaan kotihoidontuen Kempele-lisän merkittävää nostoa. Tällä hetkellä Kelan kautta haettava ja kunnan maksama tuki on perhettä kohden 73 euroa kuukaudessa. Palveluvaliokunnassa on käsitelty lisän nostamista esimerkiksi 500 euroon. Lisä maksetaan, jos vanhempi jää kotiin hoitamaan alle kaksivuotiasta lasta.
Tälle vuodelle Kempele-lisään on budjetoitu 120 000 euroa. Viime vuonna lisän maksuun käytettiin 138 000 euroa. Lisää on käyttänyt keskimäärin 160 perhettä vuodessa.
Varhaiskasvatusjohtaja Virpi Uutela kertoo kunnan lähestyvän lapsiperheitä mahdollisesti jo syyskuun aikana kyselyllä, jolla halutaan kartoittaa vanhempien halukkuutta jäädä hoitamaan alle kaksivuotiasta lasta kotiin, jos Kempele-lisää nostettaisiin.
Lisän mahdollisen korottamisen toivotaan vähentävän uusien päiväkotiryhmien ja henkilöstöresurssien lisäämisen tarvetta.
– Varhaiskasvatuspalveluita käyttää nyt vuodenajasta riippuen yksityisellä ja kunnallisella puolella 1 450–1 500 lasta. Ikäluokasta kaikki eivät varhaiskasvatukseen osallistu, vaan keskimääräinen osallistumisaste vaihtelee 70–75 prosentin välillä, Uutela valottaa.
Muun muassa lainsäädännöstä johtuen alle kolmevuotiaiden varhaiskasvatuskustannukset ovat suuremmat kuin vanhempien lasten.
Alle kaksivuotiaita lapsia Kempeleessä on nyt 784. Heistä 43 prosenttia on varhaiskasvatuksen piirissä.
– Alueellamme on selkeästi nähtävissä trendi, että nimenomaan ihan pienten lasten varhaiskasvatukseen osallistuminen on kasvussa. Taustalla on moninaisia asioita. Työllistyminen on yksi merkittävä asia, mutta myös se, että varhaiskasvatusta halutaan hyödyntää palveluna, vaikkei opiskelu- tai työpaikkaa olisikaan.
Kunnanhallitus ohjasi maanantaina ensi vuoden talousarvion jatkovalmistelua siten, että menojen kasvu asettuu enintään viiteen prosenttiin ja henkilöstölisäyksiä priorisoidaan välttämättömyysharkintaan perustuen.