Pääkirjoitus: Suomen side Ruot­siin vah­vem­pi ja ta­sa-ar­voi­sem­pi kuin yli 200 vuo­teen, on jo aika unohtaa komp­lek­sit

Suurpetokeskus: Tuore tar­kas­tus kertoo useista puut­teis­ta Kuu­sa­mon suur­pe­to­kes­kuk­ses­sa

Mainos: Juuret kas­va­vat tie­dos­ta. Tutustu Ka­le­vaan 1kk 1 €. Tilaa tästä.

Tilaajille

Kem­pe­leen Ve­si­huol­lol­la on edessä isot in­ves­toin­nit – ne eivät ole nos­ta­mas­sa käyt­tö­ve­den hintaa, mutta jä­te­ve­den osalta ko­ro­tus­pai­net­ta on

Miten vähentää Lakeuden Keskuspuhdistamon jäteveden typpeä? Sitä yhtiössä pohditaan kuumeisesti.

Kempeleen Vesihuolto Oy:n toimitusjohtaja Hannu Roikola Kempeleen Tuohinonkujan pohjavesiasemalla.
Kempeleen Vesihuolto Oy:n toimitusjohtaja Hannu Roikola Kempeleen Tuohinonkujan pohjavesiasemalla.
Kuva: Arkisto/Pekka Peura

Kun pari vuotta sitten vettä käytettiin Kempeleessä keskimäärin 2 350 kuutiota päivässä, on arvio vuoden 2050 kulutuksen päiväkeskiarvosta 4 550 kuutiota. Tuolloin kunnassa arvellaan olevan noin 26 000 asukasta ja yritysalueet ovat nykyistä suuremmat. Arvio tuon ajan maksimikulutuksesta on 6 300 kuutiota. Se on sata kuutiota enemmän kuin kunnan alueella olevat ottamot voivat enintään nyt vettä toimittaa.

Kempeleen Vesihuolto Oy:n toimitusjohtaja Hannu Roikola muistuttaa vesilaitoksen pysyvän hyvin kunnan kasvussa mukana, mutta lisäkapasiteettia tarvitaan – eikä 30 vuoden päähän ulottuva väestötavoite hänen mukaansa ole epärealistinen. Uusi vedenottamo korottaisi kriisivalmiuttakin. Jo kuusi vuotta sitten yhtiö tutki mahdollisuutta hyödyntää Luonungin vesilähdettä, josta saataisiin 4 000 kuutiota päivässä. Vesi käsiteltäisiin edelleen Tuohinossa, jonne rakennettaisiin kokonaan uusi vesilaitos mahdollisesti vuosina 2023–2025.¨