Tilaajille

Kem­pe­leen toi­sek­si suurin ra­ken­nus re­mon­toi­daan – Kiin­teis­tö­si­joit­ta­ja: Toi­mi­ti­la­mark­ki­na pi­ris­tyy

Korkealle hallitilalle on kysyntää, toimistotiloille vähemmän.

Sagaxin omistama toimisto- ja tuotantohallikokonaisuus on Kempeleen toiseksi suurin rakennus Zeppelinin jälkeen.
Sagaxin omistama toimisto- ja tuotantohallikokonaisuus on Kempeleen toiseksi suurin rakennus Zeppelinin jälkeen.
Kuva: Maiju Pohjanheimo

Kvartaali toisensa perään on povattu, että toimitilojen kysyntä alkaa pian viritä.

Reilun kahden vuoden ajan tilanne on ollut kuin Samuel Beckettin teoksesta Huomenna hän tulee, vertaa AB Sagaxin Suomen yhtiön toimitusjohtaja Jaakko Vehanen.

Tragikomediassa odotetaan Godot-nimistä henkilöä saapuvaksi, mutta hän ei koskaan saavu.

Toimitilamarkkinan laahaaminen näkyy Oulun seudulla Kempelettä myöten.

Vehasen mukaan viimein on nähtävissä merkkejä siitä, että kiinteistömarkkina herää eloon.

– Nyt on tullut aiempaa enemmän kyselyjä vuokramarkkinassa ja myös transaktiomarkkina (kiinteistökaupat) on virinnyt. Päätösten teko yrityksissä on ollut hidasta, mutta on alettu tehdä päätöksiä esimerkiksi investoinneista tai muutosta isompiin tiloihin.

Sagax on ruotsalaislähtöinen kiinteistösijoitusyhtiö, joka omistaa yhteensä yli tuhat kiinteistöä seitsemässä Euroopan maassa, pääosin varasto- ja kevyen teollisuuden tiloja.

Suomessa Sagaxin kiinteistömassasta 60 prosenttia on pääkaupunkiseudulla ja 30 prosenttia isoimmissa yliopistokaupungeissa. Oulun seudulla Sagaxilla on yli 100 miljoonan euron kiinteistömassa ja parikymmentä kiinteistöä.

Konsernin tavoite on kasvaa 15 prosenttia vuodessa.

– Se tarkoittaa, että viiden vuoden välein liikevaihdon pitäisi tuplaantua. Kasvua haetaan siis kaikista maista, joissa toimimme, myös Suomesta, Vehanen sanoo.

Oulun seudulla etenkin toimistotiloja on reilusti tarjolla. Sagaxin mukaan toimitilojen käyttäjät vaativat laadukkaita tiloja hyvällä sijainnilla.

Yksi näkökulma markkinaan on Lentokentäntien varressa Kempeleessä, jossa sijaitsee Sagaxin omistama  toimisto- ja tuotantohallirakennus. Kunnan hallinto muutti joulukuussa Vihikari 10:stä keskustaan uudisrakennukseen ja jätti jälkeensä yli tuhat neliötä tyhjää toimistotilaa.

Vihikarin kiinteistö valmistui 2000-luvun alussa PKC Groupin käyttöön. Noin 22 000 neliöllään se on Kempeleen toiseksi suurin rakennus Zeppelinin kauppakeskuksen jälkeen.

Aulan sekä kokous- ja saunatilojen ilmettä kohotetaan nyt remontilla, ja lisäksi toimistotilat remontoidaan käyttäjän tarpeiden mukaan.

Koko talon neliöistä on vapaana noin 4,5 prosenttia.

Sagaxin asiakkuuspäällikkö Anu Rajala esitteli Vihikari 10:n tiloja Kalevalle. Suurin osa Vihikari 10 -rakennuksen noin 20 000 neliömetristä on tuotantotiloja, mutta toimistoneliöitäkin löytyy reilusti. Lentokentäntien varteen sijoittuva toimitilarakennus valmistui PKC Groupin käyttöön vuonna 2000. Kuudennessa kerroksessa on saunaosasto. Vihikari 10:n tiloissa on 25 eri toimijaa vuokralla. Talon käyttäjiä palvelee lounasravintola.
Sagaxin asiakkuuspäällikkö Anu Rajala esitteli Vihikari 10:n tiloja Kalevalle.
Sagaxin asiakkuuspäällikkö Anu Rajala esitteli Vihikari 10:n tiloja Kalevalle.
Kuva: Maiju Pohjanheimo

Viime marraskuussa uutisoitiin, että Trevian Asset Management alkaa hallinnoida ja markkinoida Sagaxin omistamia, Nokialta vapautuneita lähes 70 000 neliömetrin tiloja Oulun Ruskossa.

– Meillä on Trevianin kanssa aktiivinen vaihe menossa. Vaihtoehdot ovat, että tilat ottaa yksittäinen suuri kansainvälinen toimija tai kiinteistö jaetaan usealle toimijalle, Vehanen kertoo.

Viime vuonna Ruskon Moreenikujalle valmistui Sagaxin uudiskohde autokorjaamon ja puhdistusalan yrityksen käyttöön. Sagax myös hankki omistukseensa kaksi kiinteistöä Ruskon suunnalta.

Vihikari 10:n yhteydessä Sagaxilla on suuri tontinosa odottamassa rakentamista.

– Haemme siihen teollista toimijaa. Usein näissä kohteissa on korkeaa hallitilaa ja toimistotilaa. Keskusteluja on käynnissä.

Asuntorakentamisen lamassa rakennusliikkeitä on siirtynyt toimitilarakentamisen puolelle, mikä hillitsee rakennuskustannusten nousua.

Vaikka rakentaminen lähtisi kunnolla kasvuun, on nollakoron aikana koettuihin toimitilarakentamisen huippuvuosiin tuskin paluuta.

Kempeleen kunnassa yritystonttien kysyntä kyykkäsi olemattomiin vuonna 2024.

Tilastojen mukaan 2010-luvun loppuvuosina ja koronapandemian jälkeen myytyjen, vuokrattujen ja lunastettujen yritystonttien määrä oli lähemmäs 20 tonttia vuodessa. Vuonna 2023 määrä putosi kahdeksaan ja vuonna 2024 kahteen tonttiin.

– Viime vuonna meni seitsemän tonttia. Vähintään siihen, ja ylikin, pääsemme tänä vuonna, arvioi Kempeleen elinvoimajohtaja Miia Marjanen.

Kysynnän laskun vuoksi myös yritystonttien kaavoitusta vähennettiin, mutta esimerkiksi Hakamaan alueelle valmistuu tänä vuonna uusia tontteja.

Marjasen mukaan korkealle hallitilalle on aina kysyntää, toimistoille vähemmän.

– Uuttakin rakennettaisiin, kunhan hankkeisiin saadaan riittävästi toimijoita sitoutumaan. Yhden yrityksen tarve on usein muutamia satoja neliöitä, ja sen kokoista toimitilaa ei vielä kannata rakentaa.

Ilmoita asiavirheestä