Neljä Oulun seudun kuntaa korottaa ensi vuoden alussa tuloveroprosenttiaan. Kunnat ovat Hailuoto, Liminka, Kempele ja Oulu.
Hailuodossa ja Kempeleessä korotusta on yksi prosenttiyksikkö, Limingassa puolikas ja Oulussa 0,2 prosenttiyksikköä. Kun Oulu päätti veronkorotuksesta, seudulle ei jää yhtäkään kuntaa, jossa veroprosentti olisi alle kahdeksan.
Suurin jysäys on Kempeleen tuloveroprosentin yhden prosenttiyksikön nosto. Ensi vuoden lukema on 8,9. Kempele on mielikuvissa kunta, jossa lähes kaikki onnistuu. Nyt sen menot ovat karkaamassa käsistä.
Veronkorotuksen jälkeen kunnan budjettialijäämä on ensi vuonna noin miljoonaa euroa. Ilman korotusta se olisi ollut 5,5 miljoonaa. Paisuvien menojen taustalla vaikuttaa kunnalle sinänsä myönteinen asia: Kempele kasvaa, ja siksi pitää investoida.
Oulun kaupunginvaltuusto poikkesi maanantaina kaupunginhallituksen esityksestä ja päätyi nostamaan kunnan tuloveroprosenttia 0,2 prosenttiyksiköllä. 7,9 vaihtuu 8,1:een. Vaikka Oulu on seudun kevein verottaja, valtakunnallisessa vertailussa on toisin. Maan keskiarvo on 7,5 prosenttia.
Oululaista veronmaksajaa valtuusto hyvitteli maanantaina toisaalta sillä, että yleistä kiinteistöveroa, vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroa ja rakentamattoman rakennuspaikan veroa ei koroteta.
Tuloveroprosentin korotus tuo Oulun kaupungille ensi vuonna 11 miljoonaa euroa lisätuloa. Kiinteistöverotulojen odotus taas on noin 7 miljoonaa euroa pienempi kuin se olisi ollut, jos suunniteltu korotus olisi mennyt läpi.
Veronkorotukset ovat tukalassa taloustilanteessa joskus paikallaan, mutta ne ovat monesti myös päättämättömän päättäjän tapa oikaista taloutta. Ne myös tapaavat toimia pohjina taas seuraaville korotuksille.
Verotuksen keventäminen on kunnissa harvinaista, vaikka siihen olisi mahdollisuuskin. Jos tulot alkavat kasvaa, mikään ei ole niin luottamushenkilölle yhtä helppoa kuin uusien menokohteiden löytäminen.
Kiinnostavan kommentin kuntien veroihin ja maksuihin liittyen esitti maanantain Kalevassa Kempeleen kunnanjohtajan Tuomas Lohi. Hän huomautti, että Kempele ei kerää hulevesimaksuja tai vaadi vesiyhtiöltä vuosittaista tuloutusta. Tällaisia maksuja hän luonnehti ykskantaan piiloverotukseksi.
Oululaisesta näkökulmasta kommentti on huomionarvoinen, sillä kaupunki sekä kerää asukkailta hulevesimaksuja että perää Oulun Vedeltä vuotuista tuloutusta. Jälkimmäisen koko on ensi vuonna 3,3 miljoonaa euroa.
Kunnan pitää koota asukkailtaan tuloja, jotta se pystyy tuottamaan palveluja. Tulojen hankkiminen monenkirjavien erillismaksujen tai tuloutusvaatimusten kautta kuitenkin osuu lopulta asukkaisiin siinä missä normaali kuntaverotuskin.
Verojen päälle kerättäviä lisämaksuja suositaan ilmeisesti häveliäisyyssyistä. Seuraavaksi viiden Oulun seudun kunnan asukkaille tarjotaan uutena keksintönä jätehuollon kuukausittaista perusmaksua.