Myrsky Kelassa laantui keskiviikkona ainakin hetkeksi, kun pääjohtaja Lasse Lehtonen pyysi työntekijöiltä anteeksi kärkeviä haastattelulausuntojaan.
Nöyrtyminen tuskin oli helppoa itsevarmalle lääketieteen että oikeustieteen tohtorille. Se kuitenkin riitti Kelan hallitukselle. Lehtonen saa jatkaa tehtävässään.
Jupakan taustalla ovat olleet Kelan uudet linjaukset etätöistä sekä Lehtosen haastattelut Iltalehdessä ja Helsingin Sanomissa. Lehtonen totesi haastatteluissa ykskantaan, että jos uudet etätyölinjaukset eivät työntekijöitä tyydytä, korvaavaa väkeä kyllä löytyy.
Kelan etätyökäytännöt muuttuvat niin, että työntekijöiden pitää vastedes työskennellä päivä viikossa tai neljä kertaa kuukaudessa konttorilla. Rajuna muutosta ei todellakaan voi pitää, ja sen jyrkkä vastustus on ollut hämmentävää. Myös Kelan hallitus piti keskiviikkona uutta linjausta perusteltuna.
Mutta kysymys on ollut uuden pääjohtajan johtamisesta myös yleisemmin. Tämän johtamistapaa on kuvailtu sanelevaksi. Iltalehdessä hän totesi, että se, missä työntekijät tekevät töitä, ei ole "mikään neuvoteltava kysymys".
Asiantuntijaorganisaation johtaminen on harvoin helppoa. Korkea koulutus tuo usein mukanaan kriittisen suhtautumistavan erilaisiin ilmiöihin. Sillä on sekä hyviä että hankalampia seurauksia.
Realiteetti joka tapauksessa on, että asiantuntijaorganisaation johtaminen vaatii erityistaitoja. Vanhan koulukunnan suomalaisen johtamistyyli, jolle on Ruotsissa annettu nimitys management by perkele, vie yhä harvemmin toivottuihin lopputuloksiin.
Suomessa taas on kerrottu vitsejä siitä, miten ruotsalaisilla työpaikoilla perustetaan työnantajien ja työntekijöiden toimikunta miettimään, mihin uusi juomavesiautomaatti sijoitetaan.
Ruotsissa yritysjohtajat todella "diskuteeraavat" enemmän työntekijöiden kanssa, vahvistaa länsinaapurissa työskennellyt professori Marko Kohtamäki Helsingin Sanomissa. Kaikki halutaan osallistumaan. Ainakin kansainvälisen menestyksen perusteella ruotsalaisyrityksessä osataan jotkin asiat paremmin kuin meillä.
Työministeriön viime vuosikymmenen lopussa teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisjohtajillakin on vahvuutensa. Asiaosaaminen ja luottamus prosesseihin ovat huippuluokkaa, ja johtajat ovat maanläheisiä. Tutkimuksessa korostuu kuitenkin suomalaispomojen kykenemättömyys innostaa alaisia.
Tutkimuksen johtopäätöksissä on kiinnostava ajatus, jonka mukaan organisaatio tarvitsee myös ristiriitoja. Ne edistävät luovuutta ja innovaatioita. Moni toimiva idea voi jäädä syntymättä, jos kaikki on jo sanattomasti sovittu.
Kelan välirauha toivottavasti vahvistaa sekä johtamiskykyjä että alaistaitoja. Oppi voi myös olla se, että poliittinen valintaprosessi tuottaa huteja, ja laajakaan oppineisuus ei takaa kyvykkyyttä vaativiin johtotehtäviin.