Mitä tehdä, kun Kela ei päästä työkyvyttömyyseläkkeelle? Siinäpä varsinainen pulma. Sananlaskuhan sanoo, että Kelan lääkäri parantaa vaikka minkä vaivan tai taudin näkemättä itse potilasta.
Mutta mikäpä on todellisuus? Ei tutkitusti työkyvytön muutu yhtään sen terveemmäksi, vaikka Kelan lääkäri niin väittäisi virallisessa lausunnossaan. Sen sijaan Kelan lääkärit osaavat kyllä sanoa, että muun muassa jo "syntymälahjoina" saadut huonot nivelet ovat kenties todellisia, mutta asiasta ei voida olla varmoja, koska hakija keski-iässään nauttii ykkösoluen maistelusta. Jos (ja kun) todistetaan alkoholin käytön loppuminen vähintään kuukaudeksi niin, mitäs sitten? Edelleen samat vaivat ovat olemassa, ainoa mikä on muuttunut on kalenterin osoittama aika. Muuttaako Kelan tohtori mielipidettään?
En tarkoita tässä niitä harvoja työnvälttelyn elämäntavakseen valinneita, vaan meitä, jotka tarkkojen tutkimusten jälkeen on todettu työkyvyttömiksi. Mitä Kelan mielestä meidän pitäisi tehdä? Olisiko mahdollista tehdä muutaman tunnin työrupeamia kerran, pari viikossa, ja sillä tavalla pitää itsensä mukamas leivän syrjässä kiinni? Entä mihinkä tehtäviin sopisi vaikkapa täysin nivel-/selkärikkoinen? Kuka sellaista edes palkkaisi? Nämä kysymyksethän eivät Kelaa kiinnosta, kuten valitettavasti niin moni meistä tietää.
Tuntuu siltä, että Kelan ainoa kriteeri työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyyn on ikä. Jos on, kaltaiseni keski-ikäinen, niin ei tule onnistumaan.
Kaiken lisäksi mitäköhän meitä hoitaneet ja tutkineet lääkärit ovat mieltä näistä Kelan lausunnoista? ”Vaikea-asteiseen sairauteen viittaavia löydöksiä ei tule lääkärin tutkimuksessa esille eikä hakijan toimintakyky kuvaudu objektiivisesti merkittävästi alentuneena”. Mielestäni tämä on aika paksua puhetta sellaiselta, joka ei ole hoitanut itse potilasta koskaan, saati edes nähnyt.
Joten mitä meidän työkyvyttömien, mutta ilmeisesti samaan aikaan myös työkuntoisten, pitäisi oikein tehdä? Hakea töitä 65-vuotiaiksi asti, vaikka ei ole minkäänlaista toivon kipinääkään päästä mihinkään töihin, saati sitten kustantaa oma elämänsä? Kukaan ei palkkaa vaivojen vuoksi, lääkärit toimittavat työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta Kela pitää työkykyisenä. Melkoinen paradoksi.
Kyllä minä voisin vaikka kirjankin kirjoittaa ajan kanssa, mutta ei Kela minusta silti kirjailijaa saa. Toivoisin, että lopultakin yhteiskunta ja päättäjät puuttuvat tähän Kelan täysin järjenvastaiseen, suoranaiseen sairaiden ihmisten kiusaamiseen. Työkykyiset töihin, hieno asia. Työkyvyttömät eläkkeelle, vielä hienompi asia.
Mika Sipola
Oulu