Hallitus päätti tiistaina julkisen talouden kehyksistä 2023–2026 Säätytalon neuvotteluissa, jotka eivät kovin pitkiksi venyneet.
Virka-ajassa hoidettujen neuvotteluiden päätteeksi hallitusviisikko marssi tiedotusvälineiden eteen kertomaan neuvottelutuloksesta, joka lisää Suomen velkaantumista noin kahdella miljardilla eurolla vuodessa tulevina vuosina. Kehysriihelle oli varattu kaksi päivää, mutta muutama tunti riitti.
Turun yliopiston taloustieteen professori Jouko Vilmunen ajattelee, ettei hallitus tehnyt kaikkea valvoakseen valtiontalouden menoja.
– Rahaa jaetaan yli tarpeen. Se on taipumuksena tällä hallituksella ja huolestuttaa.
Vilmunen on myös valtion rahankäyttöä arvioivan ja asiantuntijoista koostuvan Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja. Neuvosto ottaa vasta myöhemmin virallisesti kantaa kehysriihen päätöksiin.
Poikkeamalla lupa velkaantua
Hallitus päätti kehyspoikkeuksesta, jolla perustellaan sodan takia ylimääräiset menot puolustukselle, rajaturvallisuudelle ja kyberturvallisuudelle sekä ukrainalaisten auttamiselle. Poikkeama mahdollistaa myös Venäjän energiariippuvuudesta irtaantumisen investoinnit.
