Turvallinen Suomi rakentuu kokonaisuudesta, jossa puolustus, huoltovarmuus, talouden kantokyky ja kansalaisten luottamus kulkevat käsi kädessä.
Kevään kehysriihessä teimme päätöksiä, jotka vahvistavat turvallisuuttamme ja ovat ratkaisevia juuri silloin, kun jotakin yllättävää tapahtuu.
Maailma ympärillämme on epävakaampi kuin vuosikymmeniin, ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on vaikuttanut Suomeen poikkeuksellisen voimakkaasti. Lisäksi Lähi-idässä, Irakissa käytävä sota, vaikuttaa erityisesti polttoaineiden hintoihin.
Tässä ajassa vastuullinen politiikka tarkoittaa kykyä tehdä vaikeita, mutta välttämättömiä ratkaisuja.
Turvallisuus alkaa uskottavasta puolustuksesta. Suomi on sitoutunut vahvistamaan puolustusmenojaan turvallisuuden tilannekuvan edellyttämällä tavalla.
Kehysriihessä päätetyt lisäpanostukset kohdistuvat henkilöstöön, koulutukseen, kaluston kunnossapitoon ja varautumiseen – niihin perusteisiin, joista puolustuskyky syntyy. Erityisen tärkeää on drooni ja vastadroonikyvykkyyksien kehittäminen, sillä sodankäynnin luonne on muuttunut.
Turvallisuus ei kuitenkaan ole vain viranomaisten vastuulla. Turvallinen yhteiskunta edellyttää myös sitä, että ihmiset pärjäävät arjessaan ilman jatkuvaa epävarmuutta.
Kehysriihessä tehdyt päätökset kotitalousvähennyksen korottamisesta, liikkumisen kustannusten keventämisestä ja arjen kustannuspaineiden hillitsemisestä eivät ole irrallisia talousratkaisuja, vaan osa yhteiskunnan kriisinsietokykyä.
Kun ihmisillä on hieman enemmän liikkumavaraa, kykyä varautua ja luottamusta omaan arkeensa, häiriötilanteet eivät johda paniikkiin, vaan hallittuun toimintaan.
Turvallinen yhteiskunta tarvitsee myös toimivan talouden. Velkaantunut valtio on haavoittuva valtio. Kehysriihen linjaukset julkisen talouden sopeuttamisesta eivät ole kylmää kirjanpitoa, vaan osa turvallisuuspolitiikkaa.
Vain taloudellisesti toimintakykyinen valtio pystyy rahoittamaan puolustuksensa, varautumisensa ja peruspalvelunsa omilla päätöksillään, eikä pakon edessä toisten sanelemana. Sitä on aidosti itsenäinen maa.
Pohjoisessa panostukset tieverkkoon, rautatieyhteyksiin, satamiin ja lentoyhteyksiin eivät ole vain kasvuhankkeita, vaan huoltovarmuutta ja tukevat sekä arkea että kriisinsietokykyä. Kun polttoaine, ruoka, lääkkeet ja energia liikkuvat, yhteiskunta pysyy pystyssä.
Ilman toimivia yhteyksiä kriisinsietokyky murenee nopeasti – ja juuri siksi nämä investoinnit ovat myös turvallisuuspäätöksiä.
Kun työ, yrittäjyys ja palvelut säilyvät koko maassa, ei kriiseihin vastata pelolla, vaan toimintakyvyllä. Kun kotitaloudet selviävät, yhteydet toimivat ja yhteiskunnan perusrakenteet pysyvät kunnossa, Suomi on vaikeinakin aikoina vakaa.
Kehysriihen päätöksissä tämä kokonaiskuva on tunnistettu. Turvallisuus ei synny juhlapuheista tai yksittäisistä hankkeista, vaan johdonmukaisista päätöksistä. Se on viesti, jota tässä ajassa todella tarvitsemme.
Juha Hänninen
kansanedustaja (kok.), Oulu