Rikosepäilyt: Haa­pa­jär­ven kär­ki­po­lii­tik­koa epäil­tiin myös tör­keäs­tä vir­ka­ri­kok­ses­ta

Asuntomurrot: Oulussa mur­tau­dut­tiin aamulla oma­ko­ti­ta­loon Kor­ven­ky­läs­sä

Luitko jo tämän: Kem­pe­lees­sä ke­hi­tet­ty deit­ti­so­vel­lus menee suoraan asiaan

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan – tutustu ja hae tästä

Kä­vi­jä­mää­rien kasvun ta­saan­tu­mi­nen tekee hyvää kan­sal­lis­puis­toil­le – Poh­jois-Poh­jan­maal­la Syöte ja Oulanka vetivät kä­vi­jöi­tä tuttuun tapaan

Oulankajoen Kiutaköngäs on Oulangan kansallispuiston nähtävyyksiä.
Oulankajoen Kiutaköngäs on Oulangan kansallispuiston nähtävyyksiä.
Kuva: Oulangan kansallispuisto

Viime vuoden aikana Suomen kansallispuistoihin tehtiin 3,6 miljoonaa käyntiä.  Käyntimäärät kasvoivat edellisvuodesta yhden prosentin verran, ja kansallispuistokävijöiden rahankäytön taloudelliset vaikutukset aluetalouksiin neljä prosenttia.

Koko maan suosituin oli Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, jossa käyntejä oli 584 000.

Pohjois-Pohjanmaan, Koillismaan ja Kainuun alueilla sijaitsevissa seitsemässä kansallispuistossa käyntimäärät pysyivät viime vuonna 2023 suhteellisen samoina kuin tätä edeltävänä vuonna 2022.

Alueen suosituimmat kansallispuistot ovat Sallassa ja Kuusamossa sijaitseva Oulanka, jossa käyntejä oli noin 176 000. Seuravaksi suosituin oli Taivalkoskella, Pudasjärvellä ja Posiolla sijaitseva Syöte, jossa käyntejä oli noin 106 000. Syötteen käyntimäärä kasvoi 9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Oulangan ja Syötteen kansallispuistot yltävät kymmenen vilkkaimman kansallispuiston joukkoon koko maassa. Koko maan 41 kansallispuistosta Oulanka oli viime vuonna käyntimäärältään kuudenneksi suurin ja Syöte yhdeksänneksi suurin.

Kävijäluvut ovat tasaantuneet koko maassa

Kiinnostus Suomen kansallispuistoihin on kasvanut koko 2000-luvun, eikä retkeily näytä jääneen koronavuosien ilmiöksi. Vuodesta 2019 kansallispuistojen käyntimäärät ovat kasvaneet 12 prosenttia. Toisaalta on myös hyvä, että käyntimäärät ovat tasaantuneet.

– Näin pystymme paremmin huolehtimaan siitä, että kansallispuistojen ja muiden retkeilykohteidemme palveluvarustus vastaa käyntimääriä. Tavoitteenamme on, että retkeilijät pysyvät poluilla, eikä suojeltu luonto kulu, kertoo tiedotteessa luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksen Luontopalveluista.

Luontopalvelut on viimeisen neljän vuoden aikana pystynyt tekemään suosittuja reittejä paremmin käyntimäärät kestäviksi, kun pitkospuiden uusimiseen, reittien sorastuksiin ja taukopaikkojen uusimisiin on ollut käytössä erillistä rahaa.

Luontopalvelujen toiminta rahoitetaan valtion budjetista. Alkaneena vuonna rahaa on käytettävissä 11 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna.

– Talouden tasapainottamiseksi olemme joutuneet tekemään henkilöstövähennyksiä. Olemme myös tiivistäneet organisaatiorakennettamme ja etsineet säästöjä monin eri tavoin. Tavoitteenamme on, että vaikutukset retkeilijöiden palveluihin kansallispuistoissa ja muilla vastuullamme olevilla alueilla olisivat mahdollisimman vähäiset, Jansson sanoo.