Kä­vel­len ja pyö­räl­lä pitäisi kulkea satoja mil­joo­nia matkoja ny­kyis­tä enemmän – nyt sel­vi­te­tään par­hai­ta tapoja lisätä kevyttä lii­ken­net­tä

Jalat ja polkupyörä vaihtuvat autoon jo silloin, kun matkan pituus lähenee kahta kilometriä. Nyt uudessa tutkimushankkeessa selvitetään, mitkä ovat tehokkaimpia keinoja edistää kävelyä ja pyöräilyä. Mukana on valtion lisäksi kuntia, kaupunkeja, kouluja ja työpaikkoja.


Suomalaiset kulkevat vuorokaudessa keskimäärin 40,7 kilometriä, josta 4 prosenttia kävellen tai pyörällä ja 79 prosenttia autolla, kertoo valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus vuodelta 2016.
Suomalaiset kulkevat vuorokaudessa keskimäärin 40,7 kilometriä, josta 4 prosenttia kävellen tai pyörällä ja 79 prosenttia autolla, kertoo valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus vuodelta 2016.
Kuva: Arttu Laitala

Kävely- ja pyörämatkoja pitäisi lisätä sadoilla miljoonilla, jotta hallituksen tavoite liikenteen päästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä toteutuisi.

Siksi huhtikuussa alkaneessa uudessa tutkimushankkeessa selvitetään, mitä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi pitäisi tehdä ja mitkä keinot toimivat parhaiten.

Hankkeen toteuttaa konsulttiyritys FCG Finnish Consulting Group valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoituksella.

– Kävelystä ja pyöräilystä pitäisi tehdä niin houkuttelevaa, että niiden osuus nousisi ja vastaavasti henkiautoilun osuus laskisi, sanoo tutkimushankkeen projektipäällikkö Max Mannola.

Tällä hetkellä kävelyn ja pyöräilyn osuus eri liikennemuodoilla tehdyistä matkoista on 30 prosenttia. Tämä tarkoittaa keskimäärin vain 4 prosenttia jokaisen suomalaisen matkustetuista kilometreistä

Vuoteen 2030 mennessä pitäisi siis tehdä tapahtua merkittävä muutos liikkumistottumuksissa. Käytännössä suomalaistein pitäisi tehdä kävellen ja pyöräillen vähintään noin 450 miljoonaa matkaa nykyistä enemmän. Jokaisen suomalaisen pitäisi siis lisätä pyörä- tai kävelymatkojaan lähes kymmenellä vuodessa kuluvan vuosikymmenen aikana.

Auto voi voittaa vaivalloisen pyöräilyn

Kävelyn ja pyöräilyn osuus alkaa laskea ja henkilöautoilun osuus nousta jo silloin, kun matkan pituus lähenee kahta kilometriä, kertoo valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus vuodelta 2016.

Mannola uskoo, että auto valitaan lyhyillekin matkoille esimerkiksi siksi, että pyöräily on vaivalloista.

– Voi olla, että pyörätie ei ole riittävän hyvä tai polkupyörän pysäköinnissä voi olla ongelmia. Tätä kaikkea täytyy parantaa eri keinoin, Mannola toteaa.

– Tavoitteena on lisätä kävelyä ja pyöräilyä liikennemuotoina sekä edistää väestön liikunta-aktiivisuutta. Samat toimenpiteet hyödyntävät molempia näkökulmia.

Mannolan mukaan uuden selvityksen pohjalta voidaan päivittää ja suositella käytännön toimenpiteitä eri tahoille valtionhallinnosta kuntiin. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen mahdollisuudet ja esteet 2020–2030 -hankkeen tulokset valmistuvat maaliskuussa 2021.

– Tutkimuksessamme ensimmäisenä esiin noussut rakenteellinen ongelma on nimenomaan kävelyn ja pyöräilyn käsittely erillisenä teemana, juuri edistämisen näkökulmasta. Kestävä liikkuminen on yhteiskuntamme keskeinen haaste, johon liittyy päästöjen vähentämisen lisäksi isoja moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä, tutkija Carlos Lamuela selittää.

Lisää rahaa kävelyyn ja pyöräilyyn

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi hyvinvointiyhteiskunnaksi vuoteen 2035 mennessä.

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan Suomen liikenteen päästöjä tulee vähentää puolella vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Lisäksi liikenteen tulisi olla hiilivapaata vuoteen 2045 mennessä.

Liikenneministeri Timo Harakka (sd.) sanoi alkuvuodesta, että kävelyn ja pyöräilyn rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on tärkeä etenkin lyhyillä matkoilla.

Kesäkuun alussa hallitus esitti vuoden neljännessä lisätalousarviossaan 18 miljoonan euron lisäystä kävelyä ja pyöräilyä edistäviin toimenpiteisiin tälle vuodelle. Lisäksi vuoden 2021 talousarvioon tullaan esittämään 25 miljoonan euron lisäystä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen.

Yhteensä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle esitettiin 240,3 milj. euron määrärahalisäystä vuodelle 2020. Historiallisen suuri, yhteensä 5,5, miljardin euron neljäs lisäbudjetti on osa koronavirusepidemian jälkihoitoa. Se on parhaillaan käsittelyssä valtiovarainvaliokunnassa.

Vihreät esitti toukokuun lopussa kuudelle Suomen isoimmalle kaupungille yhteensä noin miljardin euron elvytysrahaa muun muassa joukkoliikenteen turvaamiseksi, jotta hallituksen ilmastotavoite on mahdollista toteuttaa. Tavoitteena on saada esimerkiksi pyöräteitä läpi maan Lappiin asti.

Kevyen liikenteen lisääntyminen voi tuoda säästöjä

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi vuonna 2018 Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman, jonka kevyen liikenteen 30 prosentin kasvutavoitteesta myös nykyhallitus pitää kiinni. Tavoite löytyy jo viimeisimmästä ilmasto- ja energiastrategiasta vuodelta 2016.

Osana edistämisohjelmaa kaupungeille ja kunnille on jaettu valtionavustusta kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen vuodesta 2018 lähtien. Tähän mennessä rahaa on myönnetty yhteensä seitsemän miljoonaa euroa 27 hankkeeseen.

Aiempina vuosina määräraha on ollut 3,5 miljoonaa euroa, mutta tänä vuonna summaan on luvassa merkittävä korotus. Määrärahan suuruus julkaistaan samaan aikaan, kun hankehaku aukeaa alkukesästä.

Edistämisohjelman mukaan kävelyn ja pyöräilyn lisääntyminen vähentää liikenteen päästöjä, liikennekuolemia ja onnettomuuksia sekä kohentaa kansanterveyttä, millä haetaan yhteiskunnalle miljardien eurojen säästöjä.

Ohjelmassa keskeisiä keinoja kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ovat muun muassa infrastruktuurin ja maankäytön suunnittelun kehittäminen, rahoituksen kohdentaminen kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sekä asenteisiin ja liikkumistottumuksiin vaikuttaminen.

Jo viime vuonna laaditussa hallitusohjelmassa kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman suunnitteluun ja hankkeiden edistämiseen varattiin 41 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022. Lisäksi kävelyn ja pyöräilyn infratarpeet otettiin huomioon väyläverkon kehittämishankkeiden yhteydessä 10 miljoonan euron osuudella kokonaisrahoituksesta.

Juttua korjattu 15.6. kello 15.15: Lisätty faktalaatikkoon hankkeessa mukana oleva ympäristöministeriö ja tieto siitä, että liikenne- ja viestintäministeriö vetää hanketta. Kuntaliitto Holding omistaa FCG:n, ei sen emoyhtiötä. Siirretty tutkijan sitaatti faktalaatikosta leipätekstiin.

Tutkimushanke

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen mahdollisuudet ja esteet 2020–2030 -tutkimushankkeen tarkoituksena on löytää vahvat perusteet sille, miksi jotkin toimintaperiaatteet edistävät kävelyä ja pyöräilyä ja toiset eivät.

Lisäksi selvitetään, mitä synergioita tai haittoja toimintaperiaatteiden välillä on ja miksi hyvienkään toimenpiteiden toimeenpanossa ei ole päästy riittävästi eteenpäin.

Työn tuloksena selviää, mitkä asiat ovat edesauttaneet ja voisivat tulevaisuudessa edesauttaa parhaiten kävelyn ja pyöräliikenteen lisääntymistä.

Tutkimuksessa haastatellaan ihmisiä laajasti valtion virastoista, ministeriöistä ja sidosryhmistä. Mukana ovat esimerkiksi Pyöräilykuntien verkosto ry, pyöräilyyn liittyviä yrityksiä sekä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES.

Haastateltavina on lisäksi erikokoisia esimerkkikaupunkeja ja -kuntia sekä työnantajien ja koulujen edustajia.

Selvityksessä vertaillaan eri toimenpiteiden vaikuttavuutta kirjallisuuskatsauksen sekä vuonna 2018 tehdyn kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman pohjalta.

Kirjallisuuskatsauksessa tutkitaan laajemmin syitä muutoksen esteiden ja mahdollisuuksien takana.

Hanketta vetää liikenne- ja viestintäministeriö. Ohjausryhmässä on mukana edustajia ympäristöministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä, Väylävirastosta ja Traficomista.

Tutkimushankkeen toteuttaa FCG Finnish Consulting Group, jonka omistaa Kuntaliitto Holding.