EU:n tekoälyasetuksen 50. artiklan avoimuusvelvoitteita on sovellettu 2.8.2026 alkaen. Velvoitteet voivat koskea kaikenkokoisia yrityksiä ja muita organisaatioita riippuen siitä, miten tekoälyä käytetään.
Tekoälyn tuottama tai muokkaama deepfake- eli syväväärennöskuva, -video tai -ääni täytyy merkitä selkeästi tekoälyllä tuotetuksi tai muokatuksi, kerrotaan Traficomin verkkosivuilla. Suomessa tekoälyasetuksen avoimuusvelvoitteiden noudattamista valvoo pääasiassa Traficom.
Deepfake eli syväväärennös on tekoälyllä tuotettua tai muokattua kuva-, ääni- tai videosisältöä, joka muistuttaa olemassa olevaa tai uskottavasti mahdollista henkilöä, esinettä, paikkaa, yhteisöä tai tapahtumaa ja voi näyttää vastaanottajasta aidolta tai totuudenmukaiselta.
Deepfake voi olla kokonaan tekoälyllä generoitu tai esimerkiksi olemassa olevaa kuvaa, videota tai ääntä voidaan muokata tekoälyllä niin, että lopputulos voi antaa vastaanottajalle väärän vaikutelman sen aitoudesta.
Tekoälyn tuottamasta tai olennaisesti muokkaamasta tekstistä on myös tietyissä tilanteissa kerrottava, jos teksti julkaistaan tarkoituksena tiedottaa yleisölle yleistä etua koskevasta asiasta. Merkintää ei tämän säännön perusteella tarvita, jos sisältö on käynyt läpi aidon ihmistarkastuksen tai toimituksellisen kontrollin ja ihminen kantaa siitä toimituksellisen vastuun.
Sisältö on merkittävä siten, että lukija, katsoja tai kuulija saa tiedon tekoälyn käytöstä viimeistään ensimmäisen altistumisen yhteydessä. Deepfake-sisällössä ilmoituksen pitää olla selkeästi havaittava ilman erillisiä teknisiä välineitä. Kuvan voi merkitä EU:n tarjoamilla valmiilla kuvakkeilla tai muulla selkeästi erottuvalla tavalla.
”Sisällön merkitsemistapa ja merkintävelvollisuus riippuvat siitä, millaisesta sisällöstä ja tekoälyn käytöstä on kyse”, kertoo digimarkkinointitoimisto Kuulun toimitusjohtaja ja tekoälykouluttaja Jonna Muurinen.
Traficom valvoo
Jos yritys käyttää tekoälytyökaluja olemassa olevan sisällön tavanomaiseen muokkaamiseen, kuten kieliopin korjaamiseen, kohinan vähentämiseen tai teknisen esitystavan parantamiseen, avoimuusvelvoitetta ei yleensä sovelleta tähän käyttöön.
Tavanomaista muokkausta koskeva poikkeus ei enää välttämättä sovellu, jos tekoäly muuttaa sisällön merkitystä, tyyliä tai tarkoitusta olennaisesti. Arvio tehdään tapauskohtaisesti.
EU:n kuvakkeiden käyttö on vapaaehtoista. Jos tekoälyasetus edellyttää ilmoitusta, itse ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan ole vapaaehtoinen.
Muurinen kertoo, että uusilla säännöillä haetaan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta viestintään.
Suomessa tekoälyasetuksen avoimuusvelvoitteiden noudattamista valvoo pääasiassa Traficom.
Jos merkintävelvollisuuksia rikotaan, viranomainen voi puuttua asiaan esimerkiksi huomautuksilla, korjausmääräyksillä tai muilla hallinnollisilla toimenpiteillä. Vakavammissa tapauksissa seurauksena voi olla myös hallinnollinen seuraamusmaksu.
Ekologisuus mietityttää
Muurinen on kouluttanut uransa aikana 45 000 tietotyöläistä tekoälyn käyttöön ja tekee 100 tekoälykoulutusta vuodessa.
Yksi kysytyimmistä aiheista koulutuksissa on tekoälyn ympäristövaikutukset. Muurisen mukaan tekoälyn käytöstä voi tehdä tarkoituksenmukaisempaa parantamalla omia tekoälytaitoja ja vähentämällä tarpeetonta käyttöä.
”Jos osaa kirjoittaa kehotteita hyvin, ei tarvitse veivata samaa asiaa uudelleen ja uudelleen tekoälyn kanssa. Tekoälyn käytön osaaminen vaikuttaa paljon siihen, miten ekologisesti tekoälyä voidaan hyödyntää.”
Isoja teemoja ovat myös kielimallien edistykselliset ominaisuudet, kuten skillit, agentit, assistentit ja automaatiot. Muurinen kertoo, että suuri osa tehtävistä, joita ihmiset haluaisivat ulkoistaa tekoälylle, onnistuu myös yksinkertaisemmilla keinoilla.
”Työtehtävien tehostamiseen riittää yksinkertaisimmillaan hyvä prompti eli kehote. Joku toivoo, että olisi ihana tulla töihin, kun tietäisi, mitä päivän aikana pitää tehdä.”
”Siihen riittäisi ajastettu prompti, joka käy hakemassa sähköposteista ja sisäisistä keskusteluista tiedot ja tekee niistä raportin.”
Digitaalinen työkaveri
Tekstiä tuottavat kielimallit ja visuaalista sisältöä generoivat mallit ovat monimutkaisia järjestelmiä, jotka hyödyntävät koneoppimista ja suuria määriä dataa.
Muurinen muistuttaa, etteivät tekoälyt voi ratkaista yrittäjän kaikkia ongelmia. Sen sijaan Muurisen mielestä tekoälystä voi saada yrittäjälle hyödyllisen apulaisen.
Esimerkiksi tekoälylle voisi antaa yrityksen tietyn osaston usein kysyttyjä kysymyksiä ja niiden vastauksia, jolloin se voisi auttaa vastaamaan toistuviin kysymyksiin ja vapauttaa työntekijöiden aikaa muuhun työhön.
Muurisen mukaan yrittäjien kannattaa tutustua tekoälyn tarjoamiin mahdollisuuksiin. Hän ei halua ajatella tekoälyä ensisijaisesti tehostamisen tai nopeuden lisääjänä vaan laadun parantajana.
”Pienillä yrittäjillä ja yksinyrittäjillä voi olla ongelma sen kanssa, että ei ole ketään, kenen kanssa pallotella ajatuksia. Tekoäly voisi olla sinulle kollega, jota olet aina toivonut.”
Jonna Muurinen suosittelee yrityskäyttöön organisaatioille tarkoitettuja maksullisia tekoälylisenssejä, joissa on usein yrityskäyttöön suunniteltuja hallinta- ja tietosuojatoimintoja.
”Eihän yrityksissä käytetä ilmaisia sähköpostiosoitteitakaan. Kun ostetaan yritykseen lisenssit maksullisiin tekoälyihin, niin käyttökokemus paranee”, kertoo Muurinen.
Tällä hetkellä tekoäly-yhtiöiden välinen kilpailu on kovaa, ja se näkyy Muurisen mukaan lisenssien hinnoissa. Tulevaisuudessa tekoälyn käyttö tulee hänen arvionsa mukaan todennäköisesti maksamaan enemmän, joten käyttöönotto on tällä hetkellä verrattain edullista.
Opettele käytännön tasolla käyttämään kielimalleja promptaamalla eli kirjoittamalla niille kehotteita selkeällä kielellä.
Kielimallille voi kehotteiden lisäksi antaa tietoa, kuten tiedostoja ja linkkejä, ja pyytää sitä muokkaamaan tai käsittelemään sisältöä tai etsimään siitä tietoa.
Kielimalleja ei kannata käyttää kritiikittä internetin hakukoneen korvikkeena. Niitä voi käyttää esimerkiksi sparrauskaverina, joka toimii sitä paremmin, mitä enemmän tehtävän kannalta olennaista taustatietoa sillä on.
Tekoälyohjelmia voi käyttää myös älypuhelimella ja niille voi antaa ohjeita puhumalla. Puheohjaus voi olla kirjoittamista nopeampi tapa käyttää tekoälyä esimerkiksi liikkeellä ollessa tai muussa tilanteessa, jossa kirjoittaminen on hankalaa.
Ota huomioon myös tekoälyn ympäristövaikutukset. Selkeä tehtävänanto voi vähentää turhaa edestakaista iterointia.
”Kuvien generointi voi kuluttaa selvästi enemmän laskentatehoa kuin lyhyen tekstivastauksen tuottaminen”, Muurinen muistuttaa. Siksi turhaa visuaalisen sisällön generointia kannattaa välttää.
Viesti tekoälyn käytöstä avoimesti ja rehellisesti. Muista EU:n tekoälyasetuksen velvoitteet silloin, kun käytät sen piiriin kuuluvaa tekoälyllä tuotettua tai muokattua sisältöä.