Tutkimusten mukaan kaikkein ennaltaehkäisevintä ja kustannustehokkainta on panostaa laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Sen hyöty ja merkitys niin yksilölle kuin yhteiskunnalle on kiistaton. Tehdyt heikennykset on peruttava – lapsen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus on palautettava ja ryhmäkokoja pienennettävä. Valtioneuvoston selvityksen (2017) mukaan heikennykset ovat lisänneet hallinnollista työtä ja työn kuormittavuutta, eikä muutoksilla ole ollut vaikutusta varhaiskasvatuksen kustannuksiin.
Laadukkaan opetuksen sekä jokaisen lapsen ja nuoren onnistuneen oppimisen takaamiseksi on taattava riittävät resurssit joka koulutusasteelle. Ryhmäkokojen on oltava riittävän pienet työrauhan ja oppimisen takaamiseksi.
Myös oppilashuollon riittävät resurssit on taattava. Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee tarvitsemansa varhaisen tuen, joka on aidosti ongelmia ennaltaehkäisevää ja -estävää, ennen kuin ne laajenevat ja moninaistuvat. Oppivelvollisuutta on uudistettava koulupudokkuuden vähentämiseksi.
Ratkaisuna on kaksivuotinen esiopetus ja jokaiselle nuorelle toisen asteen maksuttoman koulutuksen tarjoaminen. Yksi tärkeimmistä syrjäytymistä ehkäisevistä tekijöistä on toisen asteen tutkinto. Silti suomalaisista nuorista peräti 15 prosenttia ei ole suorittanut kyseistä tutkintoa 25 ikävuoteen mennessä. Meillä ei ole varaa heittää nuorten potentiaalia ja osaamista hukkaan – pelkän peruskoulun käyneet nuoret ovat töissä vain puolet työiästään.
Tieteeseen, tutkimukseen ja korkeakoulutukseen panostaminen on koko Suomen kannalta elintärkeää esimerkiksi, kun etsimme ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Korkeakoulujen kurituksen on loputtava. On viimein aika nähdä kasvatukseen ja koulutukseen panostaminen sijoituksena tulevaisuuteen, ja minä haluan toimia tämän sinnikkäänä puolestapuhujana.
Susa Vikeväkorva
varhaiskasvatuksen opettaja
kansanedustajaehdokas (vihr.)
Oulu