Taavi Vähäsöyrinki Nivalassa, Seija Hatula Haapavedellä, Tuomas Oikarinen Kärsämäellä, Maija-Liisa Takanen Sievissä, Jaakko Männistö Merijärvellä ja Juha Rautakoski Ylivieskassa. Tätä nimilistaa yhdistää yksi asia: he kaikki jättäytyvät pois kunnallisvaaleista poliittisen uransa huipulta, kunnanhallitusten puheenjohtajan paikalta. Syy on hyvin yksinkertainen. Hallituksen puheenjohtajan pesti on liian raskas ja työllistävä sellaiselle, joka tekee täyttä päivätyötä siviilielämässä.
Listaa voi vielä jatkaa: Jorma Kallio, Haapavesi sekä Kim Oja ja Ero Isomaa, Nivala. Hekin ovat olleet keskeisillä kunnallispoliittisilla paikoilla, muun muassa valtuuston puheenjohtajina. Mitta on tullut täyteen.
"Olen ollut valtuustossa pian 12 vuotta, josta ajasta vain vuoden niin sanottuna rivivaltuutettuna. Keskeiset kunnan luottamustehtävien hoito on täyspäiväisen työn ohella erittäin vaativaa ja raskasta. Luottamustehtävät vievät kaiken vapaa-ajan", kiteyttää Ylivieskan kaupunginhallituksen puheenjohtajan paikan jättävä Juha Rautakoski (kesk.).
49-vuotias Rautakoski on viime aikoina ollut vahvassa poliittisessa nosteessa. Rauhallisena ja sovittelevana persoonana hänet melkeinpä pakotettiin hallituksen johtoon viime talvena, kun Heikki Jokinen jätti tehtävän kunnianloukkausepäilyjen takia. Rautakoskea pidettiin oikeana henkilönä kärkipaikalle tilanteessa, jossa kaupungin johtajuuskriisi oli kireimmillään ja poliittiset tunnelmat äärimmäisen herkät.
Juha Rautakoski sanoo päättäneensä luopua kunnallispolitiikasta pitkän harkinnan jälkeen. Ajatus siitä, että päättyvä vaalikausi saa olla viimeinen, oli mielessä jo päättyvän vaalikauden alussa. Sen hän teki selväksi myös lupautuessaan hallituksen johtoon.
"Rivivaltuutettuna olisin ehkä voinut jatkaa, edellyttäen että olisin päässyt läpi. Tiedän kuitenkin, että paineet vaativampiin tehtäviin olisivat vaalien jälkeen taas kovat."
Hallituksen johtaja
tekee täyttä työtä
Kunnallisen demokratian kannalta lukuisten kärkikaartin poliitikkojen luopuminen parhaassa iässä herättää kysymyksiä. Jos kunnanhallituksen puheenjohtajuus on niin työläs paikka, ettei sitä aktiivityöleämässä oleva jaksa eikä pysty kunnolla hoitamaan, mikä on vaihtoehto? Käykö niin, että kärkipaikoille nousevat työelämästä tavalla tai toisella jo vetäytyneet henkilöt? Eikö paikoille pitäisi saada kyvykkäimpiä joutilaimpien sijaan?
"Väistämättä käy niin, että johtopaikoille valitaan sellaisia, joilla on paremmin aikaa niitä hoitaa. Tai ainakin mahdollisuuksia järjestää aikaa", Rautakoski miettii.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan palkkiot liikkuvat Oulun läänin eteläalueen kunnissa 1 500 ja 2 500 euron vaiheilla. Kokopäivätyötä tekevä maksaa palkkioista yli puolet veroa. Korvauksen takia hommaan ei ryhdytä. Pitäisikö keskeisille luottamushenkilöille maksaa niin paljon, että he voisivat jättäytyä osapäivätyöhön menettämättä ansioitaan?
"Isommissa kunnissa tämäntyyppiset asiat varmasti nousevat keskusteluun. Ylivieskan kokoisilla paikkakunnilla se ei ole taloudellisesti mahdollista", Rautakoski pohtii.
Hän toimi seitsemän vuoden ajan keskustaryhmän puheenjohtajana ennen valintaansa kaupunginhallituksen jäseneksi kuluvan vaalikauden alussa. Ison ryhmän ryhmyrin tehtävää hän nimittää kunnallispolitiikan korkeakouluksi.
"Siinä hommassa oppi sovittelemaan", hän mainitsee.
Suurimmat kiistat
toivottavasti takana
Vaikka Juha Rautakoski on viime vaiheissa ollut Ylivieskan kunnallispolitiikan myrskyn silmässä, hän ei myönnä repivien kiistojen vaikuttaneen paljoa hänen luopumispäätöksensä.
"Ylivieskassa on ollut värikästä kunnallispolitiikkaa ennenkin. Lähes kaikista tärkeistä päätöksistä on valitettu. Kieltämättä vaalikausi on ollut vaikea ja monta kriisin paikkaa on kohdattu. Niiden puolesta olisin kuitenkin voinut jatkaa."
Johtajuuskriisin ratkaisun Rautakoski sanoo kuitenkin vieneen voimia. Puheenjohtajisto joutui panemaan kaiken arvovaltansa peliin, jotta pitkälliseltä oikeusprosessilta vältyttiin.
Rautakoski uskoo, että vaikeimmat kiistat ovat takanapäin, vaikka Vieska Energian kauppaa vieläkin vedetään vaaliaseeksi.
"Uudella kaupunginjohtajalla on hyvät lähtökohdat lähteä kehittämään kaupunkia, vaikka taloudellinen tilanne onkin äärimmäisen vaikea. Sen ratkaisemiseen tarvitaan uusia palvelujen tuotantotapoja. Ylivieskan, Sievin ja Alavieskan yhteistyön tien päässä on toivottavasti kohtuullisessa ajassa se, että kuntarajat poistuvat."
Vaikka Ylivieskan kunnallispolitiikka on viime vuosina räiskynyt, eikä päätöksenteko kaikin ajoin ole sujunut ongelmitta, kaupungin yleinen kehitys on päättyvällä vaalikaudella ollut hämmästyttävän kovaa. Kaupungin asema alueellisena keskuksena on vahvistunut, kaupunkikuva on kehittynyt, rakentaminen on koko ajan vilkasta, työpaikkoja on enemmän kuin koskaan ja nyt myös väkiluvun lasku näyttää taittuvan.
"Päättäjistä huolimatta näin on käynyt", Rautakoski naurahtaa.
Ylivieskan asema Oulun Eteläisen aluekeskuksen keskuskaupunkina edellyttää Juha Rautakosken mielestä uutta asennoitumista myös luottamushenkilöiltä. Ylivieska on halunnut ottaa vastuun koko alueen kehittymisestä, ja sen pitää myös ulospäin näkyä. Paikalliset ristiriidat eivät siinä työssä saa nousta elämää suuremmiksi.