"Maailman pakolaisongelmien lääkitsijöille tosikertomus karjalaisten tavasta selviytyä olisi erityisen hyödyllistä muillakin kielillä kuin suomeksi." (Matti Kuusi)
Laskelmieni mukaan kalevalaista kansanrunoutta on kerätty maassamme ainakin 114 paikkakunnalla (Oulun lääni: 47). Akateemikko Matti Kuusi mainitsee Muhoksella syntyneen Pekka Kukkosen/Pehr Gullstenin (1770–1825), joka lauloi Kalevalan 8. runon alkuytimen.
Kuusi nostaa Pekan yhdeksi Kalevalan suurlaulajista. Hänen laulujaan jatkaa viidennessä polvessa Paasilinnan kulttuurisuku. Erno ja Arto julistivat esi-isänsä pihapiirissä Ahmaksen Kukkolassa 1999 Pekan kantaisäkseen.
Kansanrunouden alalla liikkuu epätarkkaa, jopa virheellistä tietoa. Yksi yleisimmistä väittämistä on, että vain Vienassa ja Ilomantsissa on laulettu kalevalaista kansanrunoutta. Toinen on se, että Paasilinnojen sukujuuret ovat Petsamossa. Kumpikin väite on väärä.
Isonvihan ajanjakso (1713–1721) Pohjois-Pohjanmaalla oli maamme historian raskaimpia aikoja: tappamista, kiduttamista, lasten ja nuorten vangitsemisia. Valloitettuaan Oulun 30.11. 1714 kasakat ryöstivät kymmenin tuhansin vankeja kaupungista ja ympäristökunnista vietäväksi Pietarin kupeelle Inkerinmaalle.
Tunnetuin tapaus on oululaisen Sakari Topeliuksen isoisän isoisän Kristofferin kidnappaus Muhoksen Lumiaisista. Traagisesta tapahtumasta Topelius sai virikkeen toispohjaiseen tarinaansa Koivu ja tähti.
Vanhemman evakkoväen kärsimykset, kaipuu ja unelma kotiinpaluusta ovat hiljalleen hiipuneet ja lopulta sammuneet. Siirtokarjalaisten jälkeläiset eivät enää ehkä välttämättä tiedosta sitä, mistä esivanhemmat ovat tulleet ja mitä kaikkea ovat joutuneet kestämään.
Karjalan Liiton järjestämillä valtakunnallisilla kesäjuhlilla evakot voivat siirtää kokemuksiaan jälkipolville.
"Sanokaa minulle, mikä on se salainen voima, joka sitoo meitä synnyinseutuumme. Me sanomme sitä lapsuudenmuistoiksi. Mutta ne ovat jotakin enempää, ne ovat sielujemme kukka, joka on yhteydessä juurensa kanssa." (Topelius)
Saman kertoo Alex Haley. "Kun tunnet juuresi, tiedät kuka olet. Sinun ei tarvitse mennä polvillesi minkään, ei kenenkään edessä."
Kesäjuhlien mittavista järjestelyistä vastaa Karjalan Pohjolan piiri puheenjohtajansa Päivi Kytömäen johdolla yhdessä Karjalan Liiton kanssa. Toivon mukaan juhliva rahvas saa mukaansa Oulusta kotimatkalleen muiston karjalaisuuden suuren tulkin Toivo Kärjen ja Juha Vainion sanoittaman Siirtokarjalaisten tierallin ydinsanoman.
"Jos riemu on ison tuskan tuomaa, ei vieras vain sitä oitis huomaa. Kun kyynelten läpi tää nauru soimaan nyt jää, on vaikea sitä kaipuuksi kai ymmärtää. Kun juhlivat siirtokarjalaiset, taas koolla on lapset laulavaiset. Ei huumorin kukka tää päästä voi kuihtumaan, se jäänyt ei sentään Karjalaan."
Benjam Myllyselkä
ikievakko, Muhos