Kolumni: Se tärsky oli lo­pet­taa pyö­räi­lyn al­kuun­sa, mutta toisin kävi

Kari Korvela hyppäsi it-alal­ta syn­ny­tys­sa­liin eikä alan­vaih­dos kaduta – "Jo­kai­nen syn­ny­tys on uniikki ja se on ää­rim­mäi­sen kieh­to­vaa"

Oulu
Kari Korvela on Pohjois-Pohjanmaan palkkalistoilla ainoa miespuolinen kätilö.
Kari Korvela on Pohjois-Pohjanmaan palkkalistoilla ainoa miespuolinen kätilö.
Kuva: Pekka Kallasaari

Kun kätilö Kari Korvela astuu Oulun yliopistollisen sairaalan synnytyssaliin ja esittelee itsensä, on ensireaktio usein hämmästys.

– Se on ihan luonnollista, sillä miehiä ei liioin alalla ole, Korvela toteaa.

Korvela on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palkkalistoilla ainoa miespuolinen kätilö, ja maan laajuisestikin he ovat kahden käden sormilla laskettavissa.

Korvela kertoo potilaskohtaamisissa sukupuolen aiheuttaman ensihämmästyksen laantuvan yleensä nopeasti.

– Itselleni miehenä kätilönä toimimisessa ei ole koskaan ollut mitään ihmeellistä. Ajattelen itseni ensisijaisesti ammattilaisena ja teen työtäni suurella sydämellä siinä missä naiskolleganikin. Kyllä tämä yleensä hyvin pian potilaillekin välittyy.

Korvela sanoo synnyttäjiltä ja heidän tukihenkilöitään saadun palautteen olevan pääsääntöisesti positiivista.

– Jotkut uskonnot tai kulttuurit saattavat toki rajoittaa miehen läsnäoloa synnytystilanteissa tai naistentautien potilaita kohdatessa, mutta niin sanotusta kantaväestöstä yksikään ei ole ollut minua pois käännyttämässä.

Korvela kertoo myös kollegoidensa suhtautuvan työyhteisön ainoaan mieheen neutraalisti.

– Koen, että minut on otettu aivan luontevasti mukaan työporukkaan. En koe saavani mitään erityiskohtelua, paitsi että olen aika usein se henkilö, jota tullaan nykäisemään hihasta, kun on jokin tekninen ongelma, Korvela naurahtaa.

”Sai siinä selitellä”

Kari Korvela valmistui kätilöksi Oulun seudun ammattikorkeakoulusta nelisen vuotta sitten. Sitä ennen hän työskenteli 10 vuotta it-alalla Nokian palveluksessa.

– Vaikka viihdyin entisessä työssänikin hyvin, sellainen tunne alkoi kuitenkin ottaa valtaa, että it-alalta en välttämättä halua jäädä eläkkeelle.

Kipinän sosiaali- ja terveysalalle Korvela sai hakeuduttuaan harrastusmielessä mukaan Punaisen Ristin ensiapuryhmätoimintaan.

– Alavaihtoehtoja puntaroidessani kätilö alkoi tuntua mielenkiintoiselta ja haastavalta ammatilta. Olin nähnyt heidän työskentelyään aiemmin isän näkövinkkelistä kolmen lapseni synnytyksissä.

Korvela ryhtyi selvittämään, onko miehenä mahdollista opiskella kätilöksi, eikä esteitä ilmennyt. Opinnot hän aloitti syksyllä 2014 ja suoritti ne 3,5 vuodessa.

– Sai siinä aika monille selitellä alanvaihdosta. Ympäristön suhtautuminen oli kuitenkin pääasiassa kannustavaa.

Korvela työllistyi heti valmistuttuaan Oulaskankaan sairaalan synnytys- ja naistentautien osastolle. Synnytystoiminnan päätyttyä Oulaskankaalla vuosien 2018–2019 vaihteessa Korvela siirtyi Oulun yliopistolliseen sairaalaan ja on työskennellyt siellä siitä lähtien.

– Oikeastaan ainoa asia, jota kaipaan edellisestä työstäni, on paksumpi palkkapussi. En koe tekeväni nyt vähemmän merkityksellistä tai vaativaa työtä, silti tienaan vähemmän. Hoitotyön arvostuksen soisin nousevan palkankin osalta.

Kätilöstä on moneksi

Tällä hetkellä Korvela toimii OYS:ssa ”sissinä” eli vakituisena kiertävänä sisäisenä sijaisena.

– Sijaistan synnytyssalissa, lapsivuodeosastolla, naisten ja raskaana olevien osastolla sekä naistentautien- ja äitiyspoliklinikalla, hän luettelee.

Korvela tähdentää, että vaikka mielikuvat kätilön työstä liittyvät vahvasti synnytysaliin, työnkuva on paljon muutakin kuin vauvojen auttamista maailmaan.

Kätilön tehtävänä on synnytyksen avustamisen lisäksi opastaa odottavia äitejä sekä äitiä ja lasta synnytyksen jälkeen.

– Etenkin ensisynnyttäjille opetetaan kädestä pitäen vauvan hoito aina vaipanvaihdosta lähtien. Työ kohdistuu viime kädessä koko perheeseen, Korvela kertoo.

Kätilön tehtäviin kuuluvat myös muun muassa naisten sairauksien hoito, ehkäisyneuvonta, perhesuunnittelu ja lapsettomuuden hoito. Kätilöt ovat laillistettuja toimimaan myös sairaanhoitajina.

– Itse synnytykset ovat kätilön työssä pelkkä pintaraapaisu, Korvela summaa.

Tuntosarvet pystyssä

Vaikka Korvela pitää sissinä kiertämisestä, hän toivoo tulevaisuudessa työpaikkansa olevan synnytyssalissa.

– Kyllä se palkitsee eniten, kun saa olla mukana auttamassa lapsen maailmaan ja elää perheen mukana tässä valtavan onnellisessa ja tärkeässä hetkessä.

Korvelan mukaan jokainen synnytys on uniikki.

– Juuri se tekee synnytyssalityöskentelystä äärettömän kiehtovaa. Kätilön on pystyttävä luomaan synnytyssaliin nopeasti turvallinen ilmapiiri ja suhde erilaisten persoonien kanssa. Tuntosarvien on oltava koko ajan pystyssä ja nopeasti muuttuvissa tilanteissa on pysyttävä kylmäpäisesti mukana, Korvela kuvailee.

Aina synnytyssalissa ei itketä onnesta.

– Näissä onneksi harvemmin vastaantulevissa tilanteissa korostuu perheen aidosti kuulluksi ja kohdatuksi tuleminen. Kohtuun kuolleen lapsen synnytyksen hoitaminen tai vastasyntyneen elämästä taisteleminen riipaisee aina syvästi kätilöäkin. Tällaisissa tilanteissa työyhteisön tuki on todella suuri voimavara.

Koronavauvoja maailmaan

Juuri nyt Oulun yliopistollisessa sairaalassa eletään vilkkaita aikoja.

– Sellainen tuntuma on, että koronavauvat eivät ole aivan tuulesta temmattu juttu. Vauvoja on syntynyt kuluvana vuonna enemmän kuin edellisenä, Korvela sanoo.

Koronavauvoja sanan varsinaisessa merkityksessä Korvela ei ole vielä joutunut hoitamaan.

– Joitakin covid-positiivisia synnyttäjiä meillä on ollut, mutta tämänhetkisen tiedon mukaan korona ei tartu onneksi kovin helposti äidistä vastasyntyneeseen.

Tällä hetkellä Korvela kertoo pahenevan koronatilanteen näkyvän hänen työssään välillisesti eniten naistentautien vuodeosastolla, jossa muun muassa kiireettömiä leikkauksia on jouduttu siirtämään.

– Ei voi muuta kuin toivoa, että tilanne tästä laantuisi nopeasti. Synnyttämään ja muutoinkin sairaalahoitoon on joka tapauksessa turvallista tulla koronasta huolimatta – muun muassa covid-näytteitä otetaan herkästi ja toimintatavat tartuntatapauksissa on tiedossa, Korvela päättää.

-
Kuva: Pekka Kallasaari