Kan­sa­lais­lii­ke haastaa puo­lueet

Syksyn kunnallisvaalit saavat uutta väriä Kalajoella, sillä vaaleihin lähtee mukaan Pro Kalajoki -liike perinteisten puolueiden ulkopuolelta. Yhteislistalla esiintyvä ryhmä on asettanut itselleen kovan tavoitteen: peräti kymmenen valtuustopaikkaa. "Meillä ei ole johtajia eikä puoluekuria. Olemme sitä mieltä, ettei puoluepolitiikkaa tarvita ihmisten asioiden hoitamiseen", sanoo liikkeen alkuunpanijoihin kuuluva Jorma Untinen.Tällä hetkellä liikkeessä toimii aktiivisesti kymmenkunta kalajokista.

Syksyn kunnallisvaalit saavat uutta väriä Kalajoella, sillä vaaleihin lähtee mukaan Pro Kalajoki -liike perinteisten puolueiden ulkopuolelta. Yhteislistalla esiintyvä ryhmä on asettanut itselleen kovan tavoitteen: peräti kymmenen valtuustopaikkaa.

"Meillä ei ole johtajia eikä puoluekuria. Olemme sitä mieltä, ettei puoluepolitiikkaa tarvita ihmisten asioiden hoitamiseen", sanoo liikkeen alkuunpanijoihin kuuluva Jorma Untinen.
Tällä hetkellä liikkeessä toimii aktiivisesti kymmenkunta kalajokista. Yksikään heistä ei aiemmin ole ollut valtuustossa.

"Siinä suhteessa olemme puhtaita", Jorma Untinen naurahtaa.

Listalle etsitään koko ajan lisää nimiä. Ehdokkaita pyritään saamaan mahdollisimman paljon.

"Kuntalaiset ovat jo tähän mennessä olleet kovasti kiinnostuneita meistä, ja perinteisen puolueet ehkä vähän pelkäävät, toivottavasti", Untinen kertoo.



Koulupäätös oli viimeinen pisara


Pro Kalajoki -liike syntyi viime kevään koulujupakan mainingeissa. Kalajoella tehtiin iso kouluverkon saneerauspäätös, joka sai aikaan paljon katkeruutta.

"Meitä yritetään leimata koulupuolueeksi, mutta emme suostu yhden asian liikkeeksi. Me emme myöskään ole mikään riidanhaluinen porukka, vaan olemme valmiita yhteistyöhön kaikkien puolueiden kanssa, jos asiat sitä vaativat", Jorma Untinen sanoo.

"Tällainen puolueiden ulkopuolinen ryhmä on ollut kytemässä jo pitkään. Koulupäätös oli se viimeinen pisara, joka sai väen liikkeelle", toteaa Vuokko Saari.

Koulupolitiikka on kuitenkin liikkeen asialistalla kärkipäässä. Ryhmän tavoitteena on saada aikaan uusi kouluverkkopäätös.

"Jos kylällä on riittävästi oppilaita, koulu pitää säilyttää. Muutenkin kyläläisiä pitää kuunnella kouluasioissa", Terttu Myllylahti sanoo.
Yksi liikkeen perusteemoista on kaupungin kehittäminen laidasta laitaan.

"Kivikirkolta tuntuu olevan puukirkolle niin pitkä matka, että ihminen unohtuu välille. Sivukylillä monet palvelut ovat vielä tärkeämpiä kuin keskustassa", Raution Typpössä asuva Vuokko Saari sanoo.

Esimerkkinä Pro Kalajoen puuhaajat mainitsevat vanhusten ja vammaisten kuljetuspalvelut sekä kotiavun, joita on heidän mielestään karsittu liikaa.

"Kahden tunnin kotiapu on yhtä tyhjän kanssa", Saari sanoo.



Päätökset kaikkien ulottuville


Aivan keskeinen teesi Pro Kalajoella on se, että kaupungin satsaukset matkailuun pitää kohtuullistaa.

"Matkailuun ei pidä investoida peruspalvelujen kustannuksella. Matkailu on Kalajoelle tärkeä, ja sille pitää luoda hyvät olosuhteet, mutta ei palvelujen eikä luonnon kustannuksella", Jorma Untinen sanoo.

Esimerkiksi meriluontokeskukseen ja uuden hotellin rakentamiseen ryhmä suhtautuu perin kriittisesti. "Puhdas ranta ja meri vetävät matkailijoita, eivät rakennukset", Jorma Untinen kiteyttää.

Yksi syy Pro Kalajoki -liikkeen syntymiseen on sen perustajien mukaan Kalajoen kunnallispoliittinen ilmapiiri ja päätöksentekokulttuuri.

Liike väittää, että kaupungin päätökset tehdään muutaman henkilön piirissä ja salaillen.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jouni Jyrinki (kesk.) kiistää jyrkästi väitteet pienen piirin salailupolitiikasta.

"Se ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Jokaisen valtuustokauden alussa käymme useamman päivän aikana koko valtuuston kesken yhteisesti läpi, millaista visiota, strategiaa ja periaatteita tulevalla kaudella noudatetaan. Näille asioille etsitään sellaiset sisällöt, että koko valtuusto voi niihin yhtyä", Jouni Jyrinki toteaa.

"Kyse ei ole yksittäisen puolueen tai ryhmän näkemystä, vaan mahdollisimman laajasta konsensuksesta. Yhteisiä tavoitteita sitten kauden mittaan toteutetaan", Jyrinki sanoo.

"Ainakin keskustassa käydään paljon avointa keskustelua ja päätetään asiat demokraattisesti. Demokratiaa ei ole se, että lähdetään heti porukasta pois, jos oma tahto ei toteudu", Jyrinki jatkaa.

Jyrinki muistuttaa, että kuntaa täytyy jonkun myös johtaa.

Ilmoita asiavirheestä