Keskiviikkoillan yleisessä saunassa Helsingissä saa vaihtaa toisten saunojien kanssa vaatteita. Kotiharjun sauna Kallion kaupunginosassa järjestää tällaisen erikoisen tempauksen 15. toukokuuta Aalto-yliopiston ja kansalaisaktivistiryhmä Kiertokollektiivin kanssa.
Tarkoituksena on muistuttaa, että aina ei tarvitse ostaa uutta. Päällensä voi vetää myös vaihdetun vaatteen.
Vaatteiden kierrätys on tuttua perheissä, joissa vanhemman lapsen pieneksi käynyttä asua ei taloudellisista syistä heitetä pois vaan se jätetään nuoremmalle. Halvan pikamuodin myötä kierrätyksen on tullut toisenlainenkin motiivi. Nyt vaatteen kierrätys on ympäristöystävällinen teko.
Käyttökelvottomien tekstiilien kierrätyksessä Suomi on edelläkävijöiden joukossa (Kaleva 13.5.). Laki poistotekstiilien erilliskeräyksestä tuli voimaan vuoden 2023 alussa. Nykyään jokaisella suomalaisella on mahdollisuus lajitella tekstiilit kierrätykseen. Kaikkien EU-maiden velvoitteeksi poistotekstiilien keräys on tulossa ensi vuoden 2025 alussa.
Jäteyhtiöissä tehdään käsityötä, jossa tekstiilejä lajitellaan uusiokäytön raaka-aineeksi. Luvattoman paljon joukosta löytyy kierrätykseen soveltumattomia tekstiilejä kuten likaisia tai homeisia vaatteita, mutta myös liian hyväkuntoisia vaatteita. Kierrätyskuiduksi sopimattomat tekstiilit ovat poltettavaa energiajätettä kun taas käyttökelpoiset tekstiilit erotellaan kirpputorimyyntiin.
Jätekeskuksissa nähdään päivittäin, että oikeaoppinen lajittelu ei ole vielä iskostunut ihmisten selkäytimeen. Etenkin muovijätteen lajittelussa on parantamisen varaa. Vaarallista piittaamattomuutta osoittaa se, että sekajätteen joukosta löytyy tulipaloille herkkiä akkuja ja paristoja.
Kiertotalouden onnistumiset eivät ole vain kansalaisten tekojen varassa, vaan kiertotalous sananmukaisesti vaatii makrotalouden ratkaisuja. Tekstiiliteollisuus ja muotimaailma ovat heränneet vastuullisuuteen kohti kestävää kulutusta, mutta vain pieniltä osin. EU-komissio on esittänyt tekstiilijätteille tuottajavastuuta, joka velvoittaisi vaatteiden valmistajat, maahantuojat ja myyjät huolehtimaan tekstiilijätteen kierrätyksestä.
Halpa tuotanto ja halpamyynti hallitsevat vaateteollisuutta. Halpa tarkoittaa tuotteita valmistaville työntekijöille kurjia olosuhteita ja ala-arvoisia palkkoja. Luontoa kuluttava tehotuotanto synnyttää suuria eriä vaatteita, joiden ei ole tarkoitettu kestävän yhtä muotikautta pidempään.
Tekstiilijätteen jalostamisesta tekstiilikuitujen raaka-aineeksi on saatu lupaavia tutkimustuloksia, mutta kierrätyskuitutehdasta esimerkiksi Kemissä valmistellaan hitaasti vuodesta toiseen. Epävarmuus on toki yleistä uusien teollisten innovaatioiden kohdalla.
Tekstiiliteollisuuden vihreää siirtymää edustavan uudenlaisen tehtaan käynnistämistä helpottaisi, jos tunnetut tuotevalmistajat sekä sitä myöten kuluttajat siirtyisivät laajassa mitassa kierrätysraaka-aineista valmistettuihin tekstiileihin.