Suomen Yrittäjien johtajan Harri Jaskarin mukaan Suomessa on huikeita yrityksiä, joilla voisi olla potentiaalia kansainvälistyä. Ne on vain saatava innostumaan kasvusta.
”Menestys muodostuu innostuksesta kasvuun, kilpailukykyisestä tuotteesta tai palvelusta ja kyvystä kaupallistaa. Jos joku näistä puuttuu, kasvu ei lähde liikkeelle”, Jaskari sanoo.
Yrittäjäjärjestö voi olla yrityksen kasvupolulla rinnalla kulkija. Se voi antaa vinkkejä parhaista viennin ja kasvun ammattilaisista, johdattaa yritystä julkisen vienninrahoituksen pariin ja avata vientimarkkinoita yhteisten vienninedistämismatkojen avulla.
Kun innostus saadaan kuntoon, seuraavaksi tarvitaan pääomaa.
”Kansainvälistymisen yhteydessä puhutaan kymmenistä, jopa sadoista tuhansista euroista. Rahoitus täytyy aina varmistaa, ettei yritys mene nurin.”
Jaskarin mukaan monella yrityksellä on jo valmis palvelu tai tuote, mutta yrityksen brändiä pitäisi rakentaa. Pitäisi tehdä myös asiakastutkimusta siitä, miten tuotetta tai palvelua kannattaa myydä.
”Messut on erinomainen keino saada näkyvyyttä tuotteelle tai palvelulle. Tähän yritykset tarvitsevat luonnollisesti messuavustusta.”
Yrityksen kansainvälistymiseen on monia tapoja. Aina ei tarvitse lähteä maailmalle myymään, vaan esimerkiksi verkkokauppa voi olla sopivin myyntikanava.
Jaskari painottaa sitä, että ensin täytyy kuitenkin luoda tarve tuotteelle ja palvelulle ennen kuin sitä lähdetään myymään.
Julkista rahaa mukaan
Julkisen sektorin täytyy olla tukena prosessissa. Jaskari kritisoi sitä, että julkisen puolen rahoitus painottuu monesti vain tuotekehittelyyn.
”Julkinen puoli pitäisi saada kuntoon, jottei kaikki raha menisi pelkästään tuotekehittelyyn.”
Jaskari tuo esille sen, että teolliset yritykset eivät ole lähteneet kasvuun, koska niillä ei ole tuotantokapasiteettia eivätkä ne ole saaneet rahoitusta tuotantoon.
”Tässä tulee esille muna–kana -ilmiö: Kun ei ole tilauksia, niin ei saa rahoittajia. Kasvussa ongelmana onkin rahoituksen puute.”
Tekoäly yritysten avuksi
Suomi on tekoälyn käytössä Euroopan ykkönen pk-yritysten keskuudessa.
”Mutta miten tekoalyä käytetään brändäämisessä, myynnissä ja markkinoinnissa? Osataanko tekoälyä käyttää niin, että ollaan valmiita kasvamaan?”
Yrittäjäjärjestön tehtävä on antaa kannustimia ja välineitä kasvuun.
”Yrittäjien pitää ottaa vastaan uusia ideoita. Sekin on rehellisesti sanottava ja hyväksyttävä, jos yrityksellä ei ole potentiaalia kansainvälistymiseen.”
Jaskarin mielestä yritystoiminta on riskejä ja riskinhallintaa. Yrittäjän pitäisi siis ottaa tarpeeksi riskejä ja lisätä investointeja.
”Suomessa aika monet yritykset ovat varovaisia kasvamisessa. Täällä myydään yritys monesti, kun sen liikevaihto on 5 miljoonaa euroa. Niitä yrityksiä, jotka haluavat aidosti kasvaa, pitää tukea. Ne pitää luonnollisesti ensin löytää.”
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien (PPY) toimitusjohtajan Marjo Kolehmaisen mukaan kansainvälistyminen on Pohjois-Pohjanmaalla alihyödynnetty kasvun keino. Alueen 20 000 yrityksestä noin 200–400 saa osan liikevaihdostaan viennistä.
”Palveluvienti, ohjelmistot, asiantuntijapalvelut, kaksoiskäyttöteknologiat, energiaratkaisut ja turvallisuusalan ratkaisut tarjoavat Pohjois-Pohjanmaalla poikkeuksellisen kasvupohjan perinteisen teollisuuden ja valmistavan tuotannon ohella.”
Potentiaalia ja osaamista on, mutta onko kansainvälistymiseen tarvittavat työkaluja. Mikä on pk-yritysten intressi kasvaa juuri kansainvälistymällä?
”Kasvun hakeminen Suomen rajojen ulkopuolelta vaatii osaamista, verkostoja, rahoitusta sekä rohkeutta ja toimivan tukirakenteen. Kasvu on toisaalta hidastunut juuri rahoituksen puutteen vuoksi.”
Kolehmaisen mukaan Pohjoisen Suomen ohjelmassa on linjattu mikro- ja pk-yritysten kasvu- ja kansainvälistymisohjelma. Ratkaisevaa on se, miten se toteutetaan.
”Sen pitää olla käytännönläheinen ja johtaa kauppoihin. En ole kuullut, että tätä edistettäisiin vielä mitenkään.”
PPY on valmis osallistumaan konkreettisen kokonaisuuden rakentamiseen ja hakemaan mikro- ja pk-yritysten vientihanketta, jos pk-yritykset siitä kiinnostuvat.
Malli voisi sisältää kolme vaihetta: valmennuksen, kohdemaan valinnan ja liiketoimintamatkan.
Kolehmainen painottaa, että ilman toimivia instrumentteja mikro- ja pk-yritykset eivät lähde riittävällä voimalla kansainvälisille markkinoille.
”Tarvitsemme kansallisia välineitä ja alueellisia ratkaisuja. Finnveran rooli riskienhallinnassa on keskeinen. Pankkirahoituksessa olisi suotavaa, että pankkien halu ottaa kasvun eteen riskiä paranisi. Lisäksi tarvitaan uusia ketteriä kokeilurahoja, jotka mahdollistavat ensimmäiset markkina-avaukset.”
PPY nostaisi kansainvälistymisen tekemisen keskiöön, koska se on alueen tulevaisuuskysymys.