Risto Murron johtaman Kasvuriihi-hankkeen helmikuinen loppuraportti toteaa, että maamme talouskasvun vauhdittaminen ja yritystoiminnan uudistaminen edellyttää korkeakoulutettujen osaajien määrän lisäämistä.
Ikäluokkien pienentyessä yksi keino tavoitteen saavuttamiseksi on lisätä ulkomaisten opiskelijoiden määrää oppilaitoksissa. Me Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa työskentelevät teemme määrätietoista työtä näiden päämäärien saavuttamiseksi.
Suomalaisissa korkeakouluissa opiskelee noin 15 000 ETA-alueen ulkopuolelta tulevaa, lukukausimaksuvelvollista opiskelijaa. Näistä Suomeen muuttaneista kansainvälisistä opiskelijoista vain hiukan yli puolet työllistyy heti valmistumisensa jälkeen.
Noin 40 prosenttia koulutuksen saaneista muuttaa pois maastamme. Tämä kuulostaa jokseenkin erikoiselta tilanteessa, jossa osaavan työvoiman saatavuutta on pidetty yhtenä keskeisimmistä suomalaisyritysten kasvun esteistä. Tarjoamme laadukkaan ja kalliin koulutuksen, jonka jälkeen päästämme nämä tulevaisuuden asiantuntijat käsistämme.
Viime syksynä toteutetun International Student Barometer -kyselyn mukaan Oulun yliopiston kansainväliset opiskelijat ovat hieman eurooppalaisia opiskelutovereitaan tyytyväisempiä opiskelukokemukseensa. Kansainväliset opiskelijat ovat erityisen tyytyväisiä opetuksen laatuun, turvalliseen oppimisympäristöön ja yliopiston vastuullisuuteen.
Kokemuksemme perusteella kansainväliset opiskelijamme menestyvät erittäin hyvin opinnoissaan ja integroituvat opintojen kuluessa hyvin paikallisiin oloihin. He ovat rohkeita, eteviä verkostoitumaan ja heillä on omat verkostonsa kotimaissaan, ovat siis erinomaisia työtekijöitä alueemme kasvua tavoitteleville yrityksille.
Oulun yliopiston tekemien kyselyiden mukaan monet kansainväliset opiskelijat haluaisivatkin valmistumisensa jälkeen jäädä Oulun seudulle, mikäli he saisivat koulutustaan vastaavaa työtä. Työllistyminen alueelle koetaan kuitenkin monella tapaa haastavana. Yleisellä tasolla tarkasteltuna suurimpia työllistymisen esteitä ovat muun muassa kielitaidon puute ja puuttuvat yhteydet yrityksiin. Tilanteen korjaaminen vaatii tuen lisäämistä kansainvälisten opiskelijoiden yhteiskuntaan ja yrityksiin integroitumiseen, urasuunnitteluun ja työllistymiseen. Tässä meillä on paikka tehdä tulevaisuuteen suuntaavaa yhteistyötä yliopiston ja paikallisten yritysten kesken.
Oulun alueen pitovoima ei siis ole kansainvälisten opiskelijoidenkaan kohdalla riittävällä tasolla. Täällä kouluttamamme kansainväliset osaajat joko muuttavat maasta tai Etelä-Suomeen, mikä pitkässä juoksussa voi haastaa taloudellisen elinvoimaisuuden koko Pohjois-Suomessa.
Matalan kynnyksen yliopistoyritysyhteistyö erilaisten projektitöiden, opinnäytetöiden ja ennen kaikkea opintojen aikaisten työharjoittelupaikkojen muodossa tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden yrityksille hyödyntää riskittömästi tätä osaamispoolia. Kansainväliset opiskelijat voivat parhaassa tapauksessa tarjota kansainvälistyville yrityksille tietoa heidän kotimaidensa markkinoista, mahdollisesti myös arvokkaita kontakteja.
Voimme hyvin yhtyä Oulun kauppakamarin viestintävaliokunnan puheenjohtajan Heidi Kanasen puheenvuorossaan (Kaleva 13.5./Lukijalta) esittämään toiveeseen uudenlaisesta, osaajien määrää kasvua tukevasta systemaattisesta yhteistyön mallista.
Tämän toteuttaminen vaatii eri toimijoiden välistä yhteistä näkemystä tulevaisuuden mahdollisuuksista. Oulun seutu on onnistunut yhteisiin tavoitteisiin sitoutumisessa ja yritystoiminnan uudistamisessa monta kertaa aiemminkin. Koulutusyhteistyötä uudistamalla voimme merkittävällä tavalla edistää kestävää talouskasvua ja yritystoiminnan kehittymistä koko Pohjois-Suomessa.
Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta:
Satu Nätti
koulutusdekaani
Lauri Haapanen
kansainvälisen kandidaattiohjelman tutkinto-ohjelmavastaava
Marika Iivari
maisteriohjelman tutkinto-ohjelmavastaava
Timo Koivumäki
kansainvälisen maisteriohjelman tutkinto-ohjelmavastaava
Anna Laitio
projektikoordinaattori, työelämäyhteistyö
Tuija Lämsä
kandidaattiohjelman tutkinto-ohjelmavastaava
Jaakko Simonen
tohtorikoulutuksen tutkinto-ohjelmavastaava