Perussuomalaisten nuorisojärjestö ajaa poliittisista toimijoista ehkä näkyvimmin virallista yksikielistä Suomea. Se tarkoittaisi samalla sulkeutunutta, kielitaidotonta ja Euroopan kartalla erittäin yksinäistä Suomea. Maamme olisi silloin myös erikoinen poikkeus eurooppalaisessa perheessä. Haluaako Suomi oikeasti olla ensimmäinen maa, joka poistaa virallisen kielen perustuslaistaan?
Ei ruotsin kieli perustuslakiin ihan vahingossa joutunut. Suuri poliittinen enemmistö halusi aikoinaan kaksikielisen Suomen ja se on ollut isänmaallemme suuri rikkaus.
Kaksikielisyytemme on vahvistanut kansainvälistä asemaamme. Pohjoismaisen yhteistyön ansiosta aikoinaan myös ruotsin kielen taitoinen nuori opettaja Oulusta, sittemmin presidentti Martti Ahtisaari, pääsi maailmalle. Ilman tätä hänenkin uransa olisi luultavasti ollut erilainen.
Kielten opiskelu kannattaa aina ja yhä globalisoituvassa maailmassa meillä ei ole varaa jättää niitä pois lukujärjestyksestä.
Pohjoismainen ulottuvuus on aina ollut Suomelle tärkeä, varsinkin niinä vuosikymmeninä kun vahva itänaapurimme piti meitä tiukassa otteessa.
Suomen ruotsalainen kansanpuolue näkee Pohjoismaat Suomen kansainvälisen yhteistyön luontevana perustana niin EU:ssa kuin muutoinkin. Nyt jos koskaan olisi tarvetta selkeälle yhteiselle pohjoismaiselle agendalle.
Yhteistyötä voidaan edelleen voimistaa kulttuuri-, ympäristö-, puolustus-, talous- ja koulutuskysymyksissä. Pohjoismaiden taloudet muodostavat yhdessä maailman kymmeneksi suurimman talouden, mikä suo ainutlaatuisen mahdollisuuden ajaa yhteisiä etuja maailmanlaajuisesti.
Mats Hilli eduskuntavaaliehdokas (r.) Oulu