Talouden käänne parempaan tulee ensi vuonna. Tämä on kuultu viime aikoina usein. Vuosi 2026 on vuoden 2025 ensi vuosi, ja vähintään loivaa käännettä on ennakoitu nytkin.
Lupaavia merkkejä on. Suomi on sopinut jäänmurtajakaupoista Yhdysvaltoihin, elinkeinoelämän talousluottamus vahvistuu, samoin kotitalouksien ostovoima, ja korotkin ovat jääneet parin vuoden takaista alemmalle tasolle.
Tuo vain ei riitä kansalaisille. Tilastokeskuksen tiistaina julkistaman mittauksen mukaan kuluttajien luottamus sekä oman taloutensa että Suomen talouden näkymiin heikkeni tammikuussa.
Viimeisen puolentoista vuoden aikana luottamus on välillä nytkähdellyt positiiviseen suuntaan mutta lopulta jäänyt polkemaan kirkkaasti miinukselle.
Keskeinen tekijä taustalla on työttömyyden pelko. Yli puolet suomalaisista olettaa työllisyyden heikentyvän tänä vuonna edelleen.
Tilastokeskus julkisti tiistaina myös työvoimatutkimuksen, ja sen numeroita voi pitää hämmentävän huonoina. Viime joulukuussa työttömiä työnhakijoita oli 51 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Tämä uutinen vahvistaa taas kansalaisten pelkoja. Ei lähdetä kuluttamaan edes isänmaan parhaaksi vaan eletään omaa taloutta varjellen. Siksi talouden pakkaskausi saa jatkoa.
Syventyneen työttömyyden takana on kotitalouksien pihistelyn ohella muutakin: se, että työn hakijoita on enemmän kuin ennen, ja myös kansainvälisen talouden käänteet säikäyttävät. Viimeinen säpsäytys tuli, kun Trump uhkasi Suomeakin uusilla rangaistustulleilla.
Iso osa syistä on kotimaisia. Talouden taaperrus ei alkanut Orpon hallituksen kaudella, vaan syitä löytyy myös kauempaa.
Silti Orpon hallitus ei voi vastuutaan kiertää. Julkisen talouden oikaisuyritykset ankarin säästöin ja synkin puhein ovat heikentäneet luottamusta ja kysyntää. Nyt uhkakuvien maalailua on jo häivytetty taka-alalle.
Noloa hallitukselle on myös se, että merkittävä osa sen sopeutustoimista on valunut hiekkaan. Yle kertoi keskiviikkona, että toimien vaikutus on jäänyt kauaksi ilmoitetusta.
Uutisen pohjana on Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n selvitys, jonka mukaan kaikkien hallituksen päättämien meno- ja tulopäätösten vahvistava vaikutus ei ole ollut 10 miljardia euroa vaan 3,5 miljardia.
Näin siksi, että päätettyjen toimien kuten veronkevennysten myönteiset dynaamiset vaikutukset ovat jääneet etäälle luvatuista.
Valtiovarainministeriöstä myönnetään, että kaikki odotukset eivät ole täyttyneet, mutta viiden miljardin euron verran kuitenkin. Kuilu ilmoitettuun jää silloinkin viiden miljardin euron levyiseksi.
Korvaavia säästöjä etsitään ministeriössä taas, ja niihin pakottaa pulpettipaikka EU:n "tarkkailuluokalla". Pakko on pakko, mutta uudet säästöt tuskin kasvua ainakaan kiihdyttävät.