Yhteiskuntamme hyvinvoinnin kentässä arvostetaan koulutusta, terveydenhuoltoa ja suvaitsevaa tasapuolisuutta. Mutta on edelleen monia ryhmiä, joiden hyvinvoinnissa pitäisi pureutua syvemmälle konkretiaan.
Tällainen asia on syrjäytyneet nuoret. Heidän puolesta olisi syytä miettiä hyviä vaihtoehtoja, kuinka syrjäytyneet saadaan mukaan elämään niin, että heistä kasvaa vastuunkantavia kansalaisia.
Tässä ratkaisussa eräs tekijä on liikunta. Kannustan urheiluseurojen ja muiden liikunta-organisaatioiden yhteistyötä, joukolla miettimään tapoja miten saamme tuettua syrjäytyneitä. Mukaan myös eri seurakuntatahot, joilla onkin olemassa oma nuorten lähestymistapa.
Liikunnan hyödyn kautta saadaan kehon hyvinvointia, ja samalla tuetaan arvomaailmaa, josta nousee esiin hyvien käytöstapojen ja toisen ihmisen oikeanlainen arvostus. Joukkuepeleissä joudutaan pureutumaan yksilön edun sijaan yhteisen edun ajamiseen, tällainen lähtökohta on löydyttävä nuorten elinvoimaisuuden tukemiseen.
Vuosikymmeniä sitten oli vallalla kouluissa erilaiset liikuntakerhot, joita vetivät koulujen jumppamaikat, iltapäivällä koulutuntien jälkeen kokoonnuttiin saleihin tai urheilukentille. Iltapäivissä saatiin lapsille ja kasvaville nuorille hetkiä, joissa terve kasvu kehittyi ja oikeanlainen auktoriteettiasenne opettajaa ja vanhempia ihmisiä kohtaan luotiin.
Säännöt ja rajat olivat kerhoissa olennaisia ilmapiirille, niistä onkin usein hyötyä meille kaikille.
Kannatan terävää liikuntapoliittista ohjelmaa, joka tulisi uuden eduskunnan kautta työn alle. Liikunnan valtavat edut ovat todistetusti olemassa ja päättäjäjoukolla syytä miettiä aiheen merkittävyyttä myös kansantaloudellisesti. Nyt on oiva hetki tälle asialle, uudet ja rakentavat ehdotukset puntariin ja yhdessä tukemaan kaikkia nuoria yhteiskunnan tuleviksi päättäjiksi. Ja hei lukija, joukolla kohti keväisiä hiihtolatuja!
Vesa Liljamo
kansanedustajaehdokas (kd.)
Oulu