Langettava päätös 9449/UL/24
Asia: hyvän journalistisen tavan rikkominen
Lehden toimitusprosessi petti lehden julkaistessa kuvan oikeusistunnosta, jonka kuvaamisen oikeuden puheenjohtaja oli kieltänyt. Lehti rikkoi näin hyvään journalistiseen tapaan vakiintunutta periaatetta, jonka mukaan istunnon kuvauskieltoa lähtökohtaisesti kunnioitetaan. Kuvan julkaisu ei ollut perusteltavissa esimerkiksi Journalistin ohjeella 1 eli yleisön oikeudella saada tietoa.
Kantelu 12.7.2024
Kantelu kohdistuu Kalevan 21.6.2024 verkossa ja 24.6. printtilehdessä julkaisemaan juttuun. Jutun otsikko printissä oli Valkean puukotuksesta epäilty nuori vangittiin. Verkkoversion otsikko oli Valkean puukotuksesta epäilty nuori vangittiin - rikosnimike lieveni tapon yritykseksi.
Kantelija on kyseisen vangitsemisistunnon tuomari.
Kantelun mukaan jutun valokuva oli otettu istuntokäsittelyssä, jossa ei ollut annettu niin sanottua kuvauslupaa (Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa 21 §). Se, ettei kuvauslupaa ollut, ilmeni jutun tekstistä. Kuvan ottaneelle toimittajalle määrättiin käräjäoikeuden päätöksellä järjestyssakko.
Kantelun mukaan vastuu kuvan julkaisusta oli toimituksella. Tieto siitä, että valokuva oli otettu kuvausluvan puuttumisesta huolimatta, oli kantelun mukaan ollut myös toimituksen tiedossa.
Kantelija lähetti Kalevan päätoimittajalle sähköpostia asiasta. Lehti poisti kuvan verkkojutusta.
Kantelija katsoo, että oikeudenkäynnin julkisuuden toteuttamiseksi annettavien järjestysmääräysten noudattaminen ja niihin sitoutuminen myös toimituksellisissa ratkaisuissa on olennaista paitsi tuomioistuimen arvovallan säilyttämiseksi, myös julkisuustehtävää suorittavien toimittajien ja toimitusten uskottavuuden kannalta. Kantelija pitää tärkeänä luottamusta siihen, että julkisuudesta annettuja säännöksiä noudatetaan, eikä yksi tiedotusväline voi tavoitella toista parempaa asemaa sääntöjä rikkomalla.
Päätoimittajan vastaus 19.2.2025
Kalevan päätoimittaja Antti Kokkonen toteaa, että Kaleva julkaisi verkossa ja printissä kuvan Oulun käräjäoikeudessa 21.6.2024 pidetystä oikeudenkäynnistä, jossa käsiteltiin tapon yrityksestä epäillyn 15-vuotiaan vangitsemista. Kuvassa epäilty oli videoyhteyden päässä, eikä hän ollut millään tavalla tunnistettavissa kuvasta.
Oikeudenkäynnissä käsitelty rikos eli kauppakeskus Valkeassa tapahtunut puukotus oli sekä alueellisesti että yhteiskunnallisesti merkittävä asia. Teko tapahtui Kalevan ydinlevikkialueen sydämessä kaupungin keskeisimmällä paikalla sijaitsevassa kauppakeskuksessa. Sekä epäilty tekijä että uhrit olivat alaikäisiä.
Kyse oli väkivallanteosta, joka järkytti koko yhteiskuntaa ja myös paikallisen yhteisön turvallisuutta. Päätoimittaja toteaa, että hätkähdyttävän veriteon kattavalla uutisseurannalla Kaleva huolehti ydintehtävästään ja vastasi yleisönsä oikeuteen tietää, mitä alueella tapahtuu.
Kyseinen oikeudenkäynti oli pakkokeinoistunto eli vangitsemisoikeudenkäynti, joka järjestettiin poikkeukselliseen aikaan, juhannusaattona. Iso osa Suomea ja siten myös iso osa toimitusta oli tuolloin vapaapäivän vietossa, monet kesälomalla.
Päätoimittaja toteaa lähtökohdaksi sen, että istuntosalissa saa kuvata vain käräjätuomarin myöntämällä luvalla. Sitä säätelee Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomistuimissa. Siinä sanotaan sanatarkasti näin: ”Muu kuin tuomioistuin saa julkisessa suullisessa käsittelyssä valokuvata, nauhoittaa ja muulla tavoin tallentaa sekä siirtää teknisin menetelmin kuvaa ja ääntä vain puheenjohtajan luvalla ja hänen antamiensa ohjeiden mukaisesti.”
Päätoimittajan mukaan Oulun käräjäoikeudessa tapana on pyytää kuvauslupaa ennen jutun käsittelyä. Tuomari voi istunnon alussa sen myöntää tai kieltää. Usein lupa tulee lyhyeksi ajaksi. Tässä tapauksessa lupaa ei siis myönnetty.
Poikkeuksellisesta järjestämisajankohdasta huolimatta toimitus pyrki huolehtimaan siitä, että käräjäoikeuden pakkokeinoratkaisu saadaan uutisoitua mahdollisimman kattavasti lukijoille. Se varmistettiin lähettämällä paikan päälle Oulun oikeustalolle henkilökohtaisesti tuolloin päivystysvuorossa ollut uutistoimittaja. Oli sattumaa, että kyseessä oli suhteellisen kokematon toimittaja, joka ei ollut ennakkoon tietoinen kaikista oikeusuutisointiin liittyvistä ohjeistuksista.
Päätoimittajan mukaan pakkokeinoistuntojen seuraaminen ei ole rivitoimittajille tavanomaista, vaan siitä vastaavat useimmiten niihin perehtyneet oikeustoimittajat. Saliin lähetetty toimittaja siis joutui yllättäen täysin poikkeuksellisen vaativaan tehtävään urallaan. Näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa hänen kokonaisharkintansa on pettänyt ja hän on menetellyt virheellisesti ottamalla kuvan heti saliin saapuessaan ennen kuin varsinainen päätös kuvaamisen kieltämisestä on annettu. Se on tapahtunut inhimillisen erehdyksen seurauksena eli epähuomiossa, ei tietoisesti tai tahallaan lakia rikkoen.
Päätoimittaja toteaa toimittajan saaneen virheellisestä menettelystään jo rangaistuksen eli hallinnollisen seuraamuksen. Sitä ei lähdetty riitauttamaan eli kyseenalaistamaan sen oikeuspohjaa, vaan maksu suoritettiin asianmukaisesti ja seuraamus on siten jo kärsitty. Kuvaamisella ei ollut aiheutettu häiriötä oikeusistunnon kulkuun.
Päätoimittajan mukaan kyse oli siis inhimillisestä erehdyksestä, ei Journalistin ohjeiden vastaisesta menettelystä. Päätoimittaja huomauttaa, että kantelussakaan ei oteta kantaa siihen, mitä ohjeiden kohtaa Kaleva olisi menettelyllään rikkonut. Päätoimittajan mielestä Journalistin ohjeiden tulkintaa ei myöskään voi laajentaa niin, että tämänkaltaisen toiminnan katsottaisiin olevan ohjeiden vastaista.
Päätoimittajan mukaan kuvan ottamisessa ja sen julkaisemisessa on noudatettu huolellista harkintaa, kun epäillystä alaikäisestä tekijästä ei ole julkaistu tunnistettavaa kasvokuvaa eikä muitakaan liian yksilöiviä tunnistetietoja. Esimerkiksi alaikäisen tekijän henkilöllisyyttä ei ole paljastettu, vaikka se on ollut toimituksen tiedossa. Tältäkin osin toimitus on päätoimittajan mukaan noudattanut Journalistin ohjeiden edellyttämää erityistä pidättyväisyyttä.
Päätoimittajan mukaan kaikki jutuissa olleet yksityiskohdat kuvineen olivat sellaisia, ettei niiden julkaisemista voi pitää kohtuuttomana. Päätoimittajan mukaan toimituksellisen toiminnan vastuullisuutta osoittaa osaltaan myös se, että kuva poistettiin verkkosivuilta heti sen jälkeen, kun hän sai tiedon kuvan ottamisessa tapahtuneesta virheestä.
Päätoimittajan mukaan tarkoitus ei missään tapauksessa ollut kuvata luvatta eikä sillä hankkia kilpailuetua uutisoinnissa. Toimittaja oli ensimmäistä kertaa raportoimassa käräjäoikeuden istunnossa eivätkä oikeuden käytännöt olleet hänelle tuttuja ja selkeitä.
Toimittaja kirjasi tuomarin asettaman kuvauskiellon myös juttuun. Jutun julkaisun yhteydessä kuva julkaistiin päätoimittajan mukaan epähuomiossa. Kalevan julkaisee satoja kuvia oikeudenkäynneistä vuosittain. Siksi kuva ei ollut päätoimittajan mukaan sinänsä poikkeuksellinen, etenkin kun epäilty ei ollut edes tunnistettavissa.
Juttu julkaistiin Kalevan printin ja verkon lisäksi Kalevan Facebook-tilillä. Kuvat poistettiin verkosta ja Facebook-julkaisusta välittömästi, kun käräjäoikeuden tuomari otti 24.6. yhteyttä päätoimittajaan ja kertoi, että kuvaaminen istunnossa oli ollut kielletty.
Ratkaisu
Hyvän journalistisen tavan rikkominen
Kaleva julkaisi verkko- ja printtilehdessään kuvan oikeussalista, jossa käsiteltiin Oulussa tapahtuneesta puukotuksesta epäillyn 15-vuotiaan nuoren vangitsemista. Kuvassa näkyi tuomari sekä kaksi selin kameraan istuvaa, sosiaaliviranomaisiksi mainittua henkilöä. Lehti poisti kuvan verkosta jälkikäteen. Oikeuden puheenjohtaja kanteli Julkisen sanan neuvostoon, sillä hän ei ollut antanut medialle kuvauslupaa istuntosalissa.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Journalistin ohjeet eivät sovellu sellaisenaan tapauksen käsittelyyn. Perussopimuksensa nojalla neuvosto voi kuitenkin perustaa ratkaisunsa myös muihin vakiintuneisiin hyvän journalistisen tavan periaatteisiin. Tällaisena periaatteena voi pitää sitä, että tuomioistuimen kieltoa kuvata tulee lähtökohtaisesti kunnioittaa. Kuvaajan menettelyä oikeussalissa on jo käsitelty oikeusprosessissa, joten neuvosto käsittelee ainoastaan kuvan julkaisua.
Jutun tekstissä mainittiin, ettei käräjäoikeus ollut myöntänyt medialle istunnossa kuvauslupaa. Toimituksen voi siis katsoa tienneen asiasta, kun juttu kuvineen julkaistiin. Lehden mukaan kuva julkaistiin epähuomiossa. Neuvosto toteaa toimitusprosessin tässä kohden pettäneen.
Neuvosto toteaa, että tässä tapauksessa nuoren syytetyn yksityisyydensuoja ei kuvan takia vaarantunut. Neuvosto kuitenkin muistuttaa, että oikeusistunnon kuvaamisen kieltämällä tuomioistuin saattaa pyrkiä suojaamaan muidenkin asianosaisten yksityisyyttä tai turvallisuutta. Neuvosto pitää kuvauskiellon kunnioittamista yhtenä median ja oikeuslaitoksen välisen luottamuksen kulmakivistä ja hyvään journalistiseen tapaan kuuluvana periaatteena. Tässä tapauksessa vakiintuneesta käytännöstä poikkeamista ei voinut perustella esimerkiksi Journalistin ohjeella 1 eli yleisön tiedonsaantioikeudella.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kaleva on rikkonut hyvää journalistista tapaa, ja antaa sille huomautuksen.
Ratkaisu tehty: 19.3.2025
Ratkaisun tekivät: Eero Hyvönen (pj.), Tommi Hatinen, Vesa Heikkilä, Jonas Jungar, Pasi Kivioja, Anssi Marttinen, Anna Ovaska, Mari Paalosalo-Jussinmäki, Margareta Salonen, Timo Sipola, Tuuli Tahkokorpi, Mari Tuohiniemi, Marjukka Vainio-Rossi ja Erja Yläjärvi.
Juttua muokattu lisäämällä päätös kokonaisuudessaan 25.3.25 kello 8.16.
