Kaleva nosti esiin lap­si­per­het­tä uh­kai­le­van van­huk­sen ta­pauk­sen – Nyt se ja naisten hy­vin­voin­tia kä­sit­te­le­vä sarja ki­saa­vat Suu­res­ta jour­na­lis­ti­pal­kin­nos­ta

Kalevan toi­mi­ttajat Anne Lilja (vas.) ja Minna Akimo ovat ehdolla Suuren jour­na­lis­ti­pal­kin­non saa­jak­si.
Kalevan toi­mi­ttajat Anne Lilja (vas.) ja Minna Akimo ovat ehdolla Suuren jour­na­lis­ti­pal­kin­non saa­jak­si.
Kuva: Liubov Alekseeva

Suuri journalistipalkinto 2025 -ehdokkaat julkistettiin maanantaina. Kaleva on ehdolla Vuoden uudistaja ja Vuoden alueellinen juttu -sarjoissa.

Vuoden uudistaja -sarjassa ehdolla on Minna Akimon vetämä Kokonaista puhetta -klubi. Se on Kalevan uusi yhteisöllinen sisältökonsepti, joka keskittyy aikuisten naisten hyvinvointiin ja terveyteen.

Arki-iltaisin yleisön edessä järjestettävät keskustelutapahtumat striimataan. Lisäksi aihepiireistä julkaistaan uutisia.

– Toimittaja Minna Akimo on onnistunut persoonallaan ja läsnäolollaan luomaan turvallisen tilan, jossa erilaiset mielipiteet ja kokemukset ovat tulleet kuulluiksi, perusteluissa kiitetään.

Illoista annetuissa palautteissa on kiitetty sitä, että vaikeistakin asioista on puhuttu suoraan ja tilaisuuksissa on ollut mahdollisuus esittää myös omia kysymyksiä.

Minna Akimo on ehdolla Vuoden uudistaja -sarjassa. Akimo vetää Kokonaista puhetta -klubi keskittyy aikuisten naisten hyvinvointiin ja terveyteen.
Minna Akimo on ehdolla Vuoden uudistaja -sarjassa. Akimo vetää Kokonaista puhetta -klubi keskittyy aikuisten naisten hyvinvointiin ja terveyteen.
Kuva: Liubov Alekseeva

Akimo painottaa Kokonaista puhetta -sarjan yhteisöllisyyttä.

– Yhteisöllisyys voi olla liima maakuntalehden ja lukijoiden välillä. Maakuntalehdelle on tärkeää elää samaa elämää lukijoiden kanssa.

Akimo kuitenkin korostaa, että tapahtumat ovat journalistista sisältöä.

– Mietimme tarkkaan, ketä pyydetään keskustelijoiksi ja mitä aiheita käsitellään.

Kokonaista puhetta -klubi-illat jatkuvat 3.2.
Tästä on kyse, kun kes­ki-ikäi­sen muisti pätkii – Ou­lu­lai­nen Outi Ora­jär­vi: "Tuntuu kuin kävisi vähän hi­taal­la"

Klubin toinen tärkeä tehtävä on Akimon mukaan naisasian esillä pitäminen. Naisen asemaan yhteiskunnassa liittyy edelleen monia epäkohtia ja keskustelun aiheita, kuten se, miten yhteiskunnassamme suhtaudutaan naisiin kohdistuvaan väkivaltaan tai miten naiserityisiä oireita hoidetaan julkisella puolella.

– Äsken uutisoitiin siitä, että Omaolo-palvelusta ei löydy esimerkiksi kuukautisiin tai rintoihin liittyviä oirekuvauksia, Akimo lisää.

Tapahtumista Akimo kertoo saadun "älyttömän hyvää" palautetta. Striimatun osuuden jälkeen on vielä voinut kysyä asiantuntijoilta mieltä askarruttavista asioista.

– On tarjottu naisille paikka, missä he voivat turvallisessa ilmapiirissä esittää kysymyksiä, Akimo kertoo.

– Ihmiset saavat tietoa, yhteisöllisyyttä ja vertaistukea, hän summaa klubin konseptin.

Kokonaista puhetta -klubi jatkuu alkuvuonna. Ohjelmassa on puhetta muun muassa työelämästä, naisten oikeuksista ja parisuhteista.

Anne Lilja on ehdokkaana Vuoden alueellinen juttu -sarjassa. Liljan juttu yksin asuneen vanhuksen harhoista laajenee terveyden- ja vanhustenhoidon tilan kritiikiksi.
Anne Lilja on ehdokkaana Vuoden alueellinen juttu -sarjassa. Liljan juttu yksin asuneen vanhuksen harhoista laajenee terveyden- ja vanhustenhoidon tilan kritiikiksi.
Kuva: Liubov Alekseeva

Vuoden alueellinen juttu -sarjassa ehdokkaana on Anne Lilja jutuillaan aggressiivisesti käyttäytyvästä muistisairaasta, joka häiriköi toistuvasti iiläistä perhettä.

Yksin asuneen vanhuksen harhoista alkanut juttu laajeni terveyden- ja vanhustenhoidon tilan kuvaukseksi ja kritiikiksi.

Palkintoperusteluissa mainitaan, että häirinnän kohteen ohella Liljan jutuissa ääneen pääsi myös muistisairaan tytär, joka kertoo, miten hyvinvointialue ja muut viranomaiset ovat käytännössä jättäneet hänen äitinsä heitteille.

– Jutut ovat inhimillisiä kertomuksia ihmisten elämästä ja kipeistä ongelmista. Äänessä eivät ole vain kokijat, vaan vastauksia haetaan viranomaisilta ja hyvinvointialueelta, juttukokonaisuutta kuvataan.

– Lukijoita puhutti se, kuinka itsemääräämisoikeuden nimissä ihmisiä voi jättää heitteille, Lilja kertoo palautteesta.

Lue lisää
Naapuri on uh­kail­lut ii­läis­tä lap­si­per­het­tä jo pari vuotta – "Hin­ta­lap­pu van­huk­sen kotona asu­mi­sel­le on jär­je­tön"

Lilja korostaa, ettei juttu ole yksittäistapaus, vaan ajankuvaa vanhustenhoidosta. Yksin asuvien vanhusten tilanne koskee Liljan mukaan koko ajan suurempaa joukkoa ihmisiä.

– Työssä käyvät ihmiset joutuvat ottamaan vastuuta iäkkäistä vanhemmistaan ja väsyvät myös itse.

Lilja pitää myös kohtuuttomana sitä, että muistisairaan yksinasujan naapurit joutuvat kokemaan häiriköintiä.

– Tässä tarinassa ei ole voittajia, Lilja tiivisti kolumnissaan, jossa hän vielä kävi läpi tapausta.

Kaksi vuotta jatkunut vaikea tilanne sai uutisoinnin jälkeen vauhtia viranomaisiin: poliisi otti asian hoitaakseen ja vanhus saatiin tutkimusjaksolle. Liljan mukaan tämä kuvaa paitsi median voimaa myös sitä, kuinka ihmiset joutuvat taistelemaan asioidensa edistämiseksi.

Parin viikon tutkimusten jälkeen vanhus kuitenkin palautettiin takaisin kotiin.

– Suuressa kuvassa jutulla oli vaikutusta hyvin vähän. Tarvittaisiin paljon järeämpiä muutoksia järjestelmään, Lilja toteaa.

Lapin Kansan päätoimittaja Suvi Tanner on ehdolla Vuoden journalisti -sarjassa.
Lapin Kansan päätoimittaja Suvi Tanner on ehdolla Vuoden journalisti -sarjassa.
Kuva: Annika Pitkänen

Vuoden journalisti -sarjassa on ehdolla Lapin Kansan päätoimittaja Suvi Tanner.

Palkintoperustelujen mukaan Tanner haastoi Keskipohjanmaa-lehden päätoimittajana ollessaan omistajayhtiön Hilla Groupin toimitusjohtajan Mikko Luoman, joka puuttui päätoimittajan ohi journalistiseen päätöksentekoon. Tapahtuneen johdosta Tanner irtisanottiin.

– Tapahtumasarja nosti tärkeällä tavalla keskusteluun mediayhtiöiden sisäiset valta-asetelmat ja sen, miten herkkä paineelle on journalistinen riippumattomuus. Vaatii rohkeutta ja journalistista selkärankaa kritisoida omaa esihenkilöään. Tanner teki palveluksen alalle puhuessaan asiasta julkisesti, perusteluissa todetaan.

Luoma joutui jättämään tehtävänsä pian Tannerin potkujen jälkeen.

fakta

Merkittäviä journalistisia tekoja

Vuodesta 2001 lähtien jaettu Suuri journalistipalkinto on Suomen merkittävin journalismille vuosittain annettava tunnustus.

Kilpailun tarkoituksena on tukea ja edistää hyvää journalismia sekä vahvistaa vastuullisen suomalaisen median asemaa.

Voiton perusteena on merkittävä journalistinen teko palkinnon julkistusta edeltäneen vuoden aikana.

Palkintoja jaetaan tänä vuonna neljässä eri kategoriassa: Vuoden uudistaja, Vuoden journalisti, Vuoden juttu ja Vuoden alueellinen juttu.

Palkintolautakunta on valinnut saamiensa ehdotusten perusteella kolme voittajaehdokasta kuhunkin kategoriaan. Voittajat selviävät maaliskuun 12. päivä Oulussa pidettävässä gaalassa.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä