Kaik­kien hen­gi­tys­tie­oi­reis­ten on edel­leen pääs­tä­vä ko­ro­na­tes­tiin, linjaa mi­nis­te­ri Kiuru – nu­hais­ta lasta ei saa viedä kouluun tai päi­vä­ko­tiin

Uusi koronatestausstrategia pyrkii syksyn nostamaan päivittäisen koronatestikapasiteetin 20 000:een Suomessa. Helsingin ja Turun johtajaylilääkärit pitivät tavoitetta vaikeana toteuttaa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) esitteli keskiviikkoiltana kovat tavoitteet koronatestaamiseen.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) esitteli keskiviikkoiltana kovat tavoitteet koronatestaamiseen.
Kuva: Mauri Ratilainen

Suomeen ei ole tulossa priorisointia, ketä kannattaa testata ja ketä ei. Aihe on puhuttanut viime päivinä terveydenhuollon ammattilaisia, kun nuhaiset päiväkotilapset ovat odottaneet koronatestitulosta ja päiväkotiin pääsyä jopa viikon ja estäneet vanhempien työssäkäynnin.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) keskiviikkoillan tiedotustilaisuuden mukaan testauksen viiveet ratkaistaan lisäämällä testikapasiteettia, ei kyseenalaistamalla testaamisen tarvetta. Hengitystieinfektioiden oireista ei voi päätellä, sairastaako potilas koronavirusta vai ei.

Kiurun mukaan kotona on seurattava lasten oireiden kehittymistä, jotta voidaan erottaa esimerkiksi allergiat hengitystieinfektiosta.

– On itse pohdittava, kuinka korkealla kynnyksellä hakeudutaan testeihin, Kiuru sanoo.

Hän myös muistuttaa, ettei missään hengitystieoireissa voi mennä päiväkotiin, kouluun tai työpaikalle. Silloin on vaarana, että levittää samoja oireita muihin, mikä yhä pahemmin ruuhkauttaa koronavirustestejä.

Jos on käynyt koronavirustestissä, on yhä odotettava negatiivista testitulosta ennen paluuta ihmisten ilmoille. Kiurun mukaan opetusministeriö käy läpi vielä tarkat ohjeet, kuinka varhaiskasvatuksessa ja kouluissa toimitaan, jotta ne olisivat selkeät tulkita.

Kiuru vetoaa myös suomalaisiin. Keväällä hyvällä hygienialla ja etäisyyksillä pystyttiin rajoittamaan influenssakautta, jolloin kapasiteetti riitti koronatestaamiseen.

Tavoite 20 000 testiä vuorokaudessa

Hallituksen uuden koronavirusstrategian tavoitteet ovat kovia. Testauskapasiteetiksi tavoitellaan 20 000 testiä vuorokaudessa. Testiin olisi päästävä vuorokaudessa ja tuloksen tultava vuorokaudessa testistä.

Testaaminen on hallituksen hybridistrategian kulmakivi. Jos se ei toimi nopeasti, kuten nykyisten ruuhkien aikana, ei toimi myöskään jäljitys, eristys tai hoito. Silloin epidemia voi levitä huomaamatta.

Jäljitykseen on syyskuussa tulossa avuksi Koronavilkku-mobiilisovellus.

Oireettomien laaja testaus ei onnistu

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi muistutti, että hengitystieinfektioita voi syksyn flunssakauden huipulla olla 60 000 suomalaisella päivässä. Tätä määrää ei mikään testauskapasiteetti selvitä.

Hus pyrkii nostamaan oman testauskapasiteettinsa nykyisestä 4 000:sta vuorokaudessa 8 000:een ja saamaan 2 000 testiä yksityiseltä terveydenhuollolta. Silloin Hus vastaisi puolesta Suomen testauskapasiteetista.

– Mikään kapasiteetti ei tule riittämään, jos testaamme oireettomia, sanoi puolestaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä.

Hän on huolissaan siitä, että ne joiden olisi tärkeä poissulkea koronavirus, eivät nyt pääse testiin ajoissa. Tämä tarkoittaa riskiryhmiä.

Johtajaylilääkärien mukaan pullonkauloja testaamiseen aiheuttavat henkilöstöpula ja ongelmat testitarvikkeiden ja laitteiden saamisesta maailmalta.

Henkilöstö täytyy käytännössä siirtää muista terveydenhuollon tehtävistä testaamiseen, jolloin vajetta tulee muiden potilaiden hoitoon.