Sirpa Erkkilä-Häkkinen nostaa mielipidekirjoituksessaan (Kaleva 9.9.) esiin tärkeän kysymyksen: miten varmistamme, että ammatillisen tutkinnon suorittaneilla on todelliset valmiudet korkeakouluopintoihin?
Huoli on aiheellinen: Suomen tavoite nostaa nuorten aikuisten korkeakoulutusastetta edellyttää myös ammatillisen koulutuksen väylän vahvistamista. Uudessa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa tavoitteena on, että 60 prosenttia nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon vuoteen 2040 mennessä. Tämä ei toteudu ilman siirtymiä ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluihin ja jatko-opintovalmiuksien vahvistamista.
Karvin arviointi vuodelta 2024 tuo keskusteluun tärkeää tutkimusnäyttöä. Ammatillisen tutkinnon suorittaneet opiskelijat menestyvät ammattikorkeakouluopinnoissa tilastojen valossa pääosin hyvin. Samalla arviointi tunnistaa kehittämiskohteita: jatko-opinnoissa tarvitaan erityisesti opiskelutaitoja, itseohjautuvuutta, viestintä- ja vuorovaikutusosaamista, vieraita kieliä sekä matemaattis-luonnontieteellistä osaamista. Osalla opiskelijoista näissä taidoissa on puutteita.
Sivistysala ry:n ETEKA-hankkeessa olemme kehittäneet yhdessä ammatillisten oppilaitosten ja kansanopistojen kanssa koulutuskokonaisuuksia, jotka vahvistavat korkeakouluopiskeluvalmiuksia. Niissä keskitytään muun muassa yleistaitoihin, tieto- ja viestintätekniikan sekä tekoälyn hyödyntämiseen sekä korkeakouluopinnoissa tarvittavien tekstien tuottamiseen.
Valmiuksia voidaan vahvistaa tiiviillä yhteistyöllä korkeakoulujen kanssa. Väyläopinnot ovat tästä konkreettinen esimerkki: opiskelija suorittaa korkeakouluopintoja jo ammatillisten opintojen aikana, saa käytännön tuntumaa korkeakouluopiskeluun ja vahvistaa käsitystä omista mahdollisuuksista. Vaikka väyläopinnoista on tullut yksi sujuva reitti edetä korkeakouluun, niitä on edelleen kehitettävä ja yhdenmukaistettava.
Yhtä tärkeää on laadukas ja opiskelijan omista tavoitteista lähtevä opinto-ohjaus, joka auttaa opiskelijaa arvioimaan, olisivatko korkeakouluopinnot realistinen ja tarkoituksenmukainen jatkopolku. Meillä ei ole varaa hukata yhtään potentiaalia.
Osaamisperusteisuus on ammatillisen koulutuksen ydin. Aikuisopiskelijalla on usein aiempaa osaamista, joka on perusta uuden oppimiselle. Peruskoulusta tulevan nuoren osaamista vasta rakennetaan.
Henkilökohtaistaminen ei ole vain opintojen nopeuttamista tai helpottamista, vaan myös vaatimustason nostamista silloin, kun opiskelijalla on siihen edellytyksiä. Nopeasti eteneviltä opiskelijoilta pitää uskaltaa vaatia enemmän. Kenenkään ei pitäisi tylsistyä opinnoissa siksi, että niissä kerrataan vain jo opittua.
Kun toisella asteella huolehditaan ammattiosaamisen lisäksi opiskelutaidoista, kielellisistä ja matemaattisista valmiuksista sekä uskosta omiin mahdollisuuksiin, korkeakouluun ei tulla valmistautumattomina. Näin ammatillinen koulutus voi olla entistä vahvempi väylä sekä työelämään että korkeakoulutukseen.
Sari Aarnio
projektipäällikkö, Sivistysala ry